Diabeteksen esiaste

Diabetes on kansansairaus, jota osa ihmisistä sairastaa tietämättään. Huoli diabeteksestä voi herätä oireiden, koholla olevien sokeriarvojen tai diabetesriskitestin perusteella. Tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voit ehkäistä kiinnittämällä huomiota elintapoihin ja arjen valintoihin kutene esimerkiksi liikkumiseen, ruokavalioon, painonhallintaan ja tupakoimattomuuteen.

Nettisivuiltamme löydät asiakkaille suunnatun esidiabetespolun, jonka rakentamisessa olemme olleet mukana Diabetesliiton kanssa. Hoitopolulla on mallinnettu esidiabetespotilaiden hoidonprosessi osana diabeteksen hyvän hoidon mallia Etelä-Karjalassa.

Elintapaohjaus

Digiherätteet

Lähetämme ennaltaehkäisevänä palveluna digiherätteen kaikille 55 vuotta sekä 64 vuotta -täyttäville eteläkarjalaisille. Digiheräte, eli asukaskirje, sisältää hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tietopaketin. Asukaskirjeen tavoitteena on herättää asiakasta ottamaan vastuuta varhaisessa vaiheessa omasta hyvinvoinnista, lisäämään tietoisuutta sekä ohjautumista hyvinvointia tukeviin palveluihin​. Kirjeissä muun muassa annetaan vinkkejä oman hyvinvoinnin parantamiseksi sekä kehotetaan asukasta tekemään Omaolo.fi -sivuston terveystarkastus. Toimintamallilla tavoitellaan fyysisten käyntien vähenemistä sekä ehkäistään raskaisiin palveluihin siirtymistä​.

ELO-elämäntaparyhmät

Tarjoamme eteläkarjalaisille tukea elintapojen muutokseen järjestämällä maksuttomia ELO-elämäntaparyhmiä. Ryhmä on tarkoitettu sepelvaltimotautia sairastaville, pallolaajennetuille ja/tai ohitusleikatuille, lievää aivoverenkiertoahäiriötä sairastaville, diabeetikoille ja henkilöille,  joilla on valtimotautien riskitekijöitä. Ryhmässä opetellaan terveellisiä elämäntapoja ravitsemukseen, liikkumiseen sekä mielen hyvinvointiin liittyen. Tuetaan, kannustetaan sekä vaihdetaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. 

Neuropsykiatriset oireet

Olemme lähteneet luomaan Neuropsykiatrista osaamiskeskusta, jolla vahvistetaan alueen perusterveydenhuollon neuropsykiatrisia palveluita. Osaamiskeskuksen tehtävänä on suoran asiakastyön lisäksi koordinoida alueen neuropsykiatrisia palveluita ja antaa konsultaatiotukea perustason toimijoille vähentäen näin raskaampien erityistason palveluiden tarvetta. Tavoitteena on vahvistaa neuropsykiatristen haasteiden tunnistamista ja tukemista perustasolla sekä tarjota oikea-aikaisesti tarvittavat tutkimukset ja kuntoutus koko perhe huomioiden. 

Hyvinvointialueella on julkaistu Apua neuropsykiatriseen oireiluun – verkkosivu. Verkkosivun tavoitteena on selkeyttää asiakkaalle palveluiden kokonaisuutta ja auttaa tarvittaessa hakemaan apua oikeasta paikasta. Sivulla on neuropsykiatrisen asiakkaan palvelupolun lisäksi tietoa arjen tukikeinoista. 

Suunterveys

Kerralla enemmän -malli 

Suun terveydenhuollon kerralla enemmän -mallia on sotekeskus
-hankkeen aikana kehitetty entistä toimivammaksi. Pääperiaatteena mallissa on, että yhdellä käyntikerralla on mahdollista käydä esimerkiksi sekä hammaslääkärin että suuhygienistin vastaanotolla.

Suun omahoidon seurantakäynnit -malli

Suun omahoidon seurantakäynnit-mallilla tarkoitetaan alle kouluikäisille ja kouluikäisille toteutettavaa suun omahoidon neuvonnan ja omahoidon kehityksen seurannan mallia. Mallia ja sen vakioitua työohjetta jatkokehitettiin ja jalkautettiin sote-keskus-hankkeen aikana pysyväksi käytännöksi suun terveydenhuoltoon kaikkiin hammashoidon yksiköihin.

Lasten (1v.) hammastarkastukset

Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön etävastaanotot 1-vuotiaiden lasten hammastarkastuksiin. 1-vuotiaan käynti on luonteeltaan keskustelupohjainen, ja soveltuu tämän vuoksi toteutettavaksi etävastaanottona.

Tuki- ja liikuntaelinoireet

Tuki- ja liikuntaelinoireisten (tule) ohjautumisen -mallin tarkoituksena on edistää hyvinvointialueen strategian mukaisesti tule-oireisten ohjautumista ensisijaisesti fysioterapeutille, jos tiedossa ei ole traumaa tai muuta vakavaan syyhyn viittaavaa oiretta. Akuuteissa ja akutisoituneissa tule-vaivoissa asiakkaat ohjataan asiantuntijafysioterapeutin kiirevastaanotolle ja muissa tapauksissa fysioterapeutin kiireettömälle vastaanotolle. Fysioterapeutti voi konsultoida tarvittaessa muita ammattilaisia konsultaatiomallin mukaisesti omassa tiimissä sovituin käytännöin. 

Asiakaskeskeisen kehittämisen asiakirja

Helppolukuinen ja visuaalinen käsikirja liitteineen kiteyttää sotekeskuksen asiakaskokemuksen lähtökohdat erilaisten asiakkaiden näkökulmasta. Asiakkaiden palvelupolut luovat rungon ja pohjan asiakaskokemuksen ja sotekeskuksen palvelukokonaisuuden kehittämiselle. 

Käsikirja kuvaa: 

• Sotekeskuksen asiakkaan strategisen palvelupolun tavoitetilan. 
• Kehitystä ohjaavat asiakaskokemuksen kulmakivet. 
• Asukkaiden tarpeita vuorovaikutukseen, sujuvuuteen ja asiointikanaviin liittyen tarvepohjaisten segmenttien kautta. 
• Toimintakulttuurin fokusalueet, joihin kiinnitettävä huomiota ja vinkkejä asiakaskeskeiseen kehittämiseen. 

Käsikirjan sisältö ja työkalut on luotu hyödyntämällä palvelumuotoilua ja asiakaskeskeistä suunnittelua.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osallistuminen

Asiakkaita rohkaistaan ottamaan vahvemmin vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Omaiset ja läheiset otetaan mukaan miettimään, miten he voivat luoda edellytyksiä ja tukea esimerkiksi ikääntyvän arjessa jaksamista.​ Omahoito ja hyvinvoinnin edistäminen tulee selkeäksi osaksi palveluiden tuottamista, esimerkiksi:​ 

• Hyödynnämme verkkopalveluja (esim. nettiterapia, omaolo.fi, terveyskylä.fi).​ 
• Valmennamme ja annamme ohjeita omaan kuntoutukseen ja kotihoitoon.​ 
• Tiivistämme yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.​ 

Lasten ja nuorten päihdekeskustelu

Lasten ja nuorten päihdekeskusteluissa toteutetaan koko Etelä-Karjalan alueella varhaista puuttumista alaikäisten päihdekokeiluihin, vahvistaen myös vanhemmuuden roolia. Päihdekeskustelun yhteydessä tarkastellaan lapsen tilannetta kokonaisuudessaan ja tarvittaessa perhe voidaan ohjata oikeanlaisiin palveluihin.  

Päihdekeskusteluihin ohjaudutaan lastensuojeluilmoituksen tai sosiaalihuoltolain alaisen ilmoituksen perusteella, Lapsiperhesosiaalityö toteuttaa päihdekeskustelut hyvinvointialueella.  

Arvokas asiakaspalaute – palvelupalautteen hallintamalli

Asiakaspalautteiden systemaattiseen keräämiseen ja käsittelyyn sekä palautteiden hyödyntämiseen​ on luotu hyvinvointialueen yhteinen toimintamalli. Palautteen hallintamalli kytkeytyy kehittämisen ja johtamisen prosesseihin. Parhaillaan olemme ottamassa käyttöön uutta asiakaspalautejärjestelmää. Ammattilaisia ohjaava palautehallinnan käsikirja julkaistaan vuoden 2024 aikana. 

Osallisuus organisaation toimintakulttuurina tarkoittaa sitä, että mahdollisuus vaikuttaa palveluihin toteutuu monella tavalla ja usealla tasolla yhtä aikaa. Yksi niistä on, että asiakkaat voivat monikanavaisesti antaa palautetta palvelusta. Tavoitteena on, että palaute saadaan aidosti vietyä päätöksentekoon asti ja sillä on vaikutusta palvelujen toteutukseen. 

Yhtenäinen toimintakykytieto (ICF)

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tavoitteena on vahva ICF-osaaminen eri yksiköissä, yhteinen toimintakykykäsitys ja asiakkaan mukana kulkeva yhtenäinen toimintakykytieto. 

ICF on maailman terveysjärjestö WHO:n Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, joka kuvaa toimintakykyä dynaamisena tilana. Sen avulla on mahdollisuus arvioida asiakkaan toimintakykyä kokonaisvaltaisesti huomioiden ympäristö- ja yksilötekijät sekä terveydentila osana toimintakykyarviota. ICF tarjoaa yhteiset toimintakyvyn käsitteet eri toimijoille ammatista ja toimintayksiköstä riippumatta asiakkaalle ymmärrettävällä kielellä. ICF nostaa keskiöön asiakkaan kokemukset, tarpeet ja tavoitteet auttaen kohdentamaan tarvittavat interventiot.
(lähde: thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus) 

Omahoitaja

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen omahoitajamallin tarkoituksena on helpottaa terveyteesi liittyvien asioiden hoitoa. Omahoitajan avulla tahdomme turvata hoitosi jatkuvuuden ja sujuvoittaa yhteydensaantia suoraan ammattilaiseen. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi laadimme asiakkaiden kanssa yhteistyössä terveys- ja hoitosuunnitelman, jossa kartoitamme asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä edistäviä ja uhkaavia tekijöitä sekä laadimme yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen tilanteeseensa sopivat suunnitelman.

Omatiimi

Omatiimi on avun ja tuen tarpeen perusteella koottu asiantuntijaverkosto, joka tekee saumatonta yhteistyötä asiakkaan suostumuksella. Tiimiin voidaan nimetä asiantuntijoita laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista.

Omatiimi on asiakkaan tiimi, jossa asiakas kohdataan aidosti ja arvostavasti. Toiminnassa pyritään ennakointiin ja asiakas ohjataan vastuullisesti oikean palvelun piiriin. 

• asiakkaan omat tavoitteet ja arjessa pärjääminen ovat toiminnan keskiössä
• kartoitamme asiakkaan tilanteen ja teemme moniammatillisen suunnitelman palvelukokonaisuudesta
• yhteisenä tavoitteena on löytää asiakkaan elämäntilanteeseesi sopivat palvelut
• tieto kulkee sujuvasti eri toimijoiden välillä.
• kokoonnumme asiakkaan kanssa yhteisvastaanotolla tai asiakkaan suostumuksella ammattilaisten kesken omatiimipalaverissa.
• tarvittaessa hyödynnämme digitaalisia välineitä asiakkaiden ja ammattilaisten välillä
• asiakkaalle sovitaan yhteyshenkilö, joka vastaa palvelukokonaisuudesta.

Järjestöt kumppaneina

Järjestöt tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottamalla erilaisia toimintoja kuntalaisten hyväksi. Osana sotekeskuskonseptointia järjestöyhteistyötä on syvennetty lisäämällä mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen sekä aloittamalla avoin ja vapaamuotoinen yhteiskehittämisalusta Kumppanuuskahvit osallisuuden toimintakulttuurin edistämiseksi. Lisäksi kaikille terveys- ja hyvinvointiasemille on nimetty järjestöyhteyshenkilö, joka muun muassa huolehtii tiedonkulusta. Kaikilla alueemme hyvinvointiasemilla on OLKA-piste, joista järjestöjen esitteet löytyvät helposti. Järjestöjen kanssa on tuotettu koulutuksia, neuvontaa ja ryhmätoimintaa. 

Sujuva asiakasohjaus

Sujuva asiakasohjauksen -mallissa toteutetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista palveluiden ja tuen yhteensovittamista. Omaishoitoperheille, muistisairaille, useita palveluja tarvitseville ja erityisen tuen asiakkaille nimetään oma asiakasvastaava koko asiakkuuden ajaksi. Asiakasvastaava tekee yhteistyötä asiakkaan kanssa ja koordinoi hänen palvelukokonaisuuttaan moniammatillisen tiimin tukemana.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Maakunnallinen yhteisöllinen opiskeluhuollon toimintamalli luo laatua, selkeyttä ja rakennetta yhteiseen opiskeluhuoltoon, joka on kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeässä osassa kouluhyvinvoinnin ja yhteisen toimintakulttuurin edistämisessä. Osallisuuden lisääminen ja viestinnän parantaminen ovat tärkeitä toimintamallin lähtökohtia. Toimintamalliin on koottu yhteisöllisen opiskeluhuollon minimirakenteita paikallisessa kehittämistyössä esiin nousseiden asioiden sekä oppilas ja opiskelijahuoltolain velvoitteiden mukaan. Esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmät voivat käyttää toimintamallin kuvausta työnsä suunnittelussa ja toteutuksessa.

Yhteiskehittämisen tuotoksena on julkaistu “oppilashuollon palvelut – sinua varten” ja “opiskeluhuollon palvelut – sinua varten” videot esi- ja perusopetukseen sekä toisen asteen opetukseen, tavoitetilaa kuvaava juliste esiopetukseen, kouluille ja oppilaitoksille koululaisille ja sidosryhmille nähtäväksi sekä ammattilaisten käyttöön sekä Powerpoint esitysmateriaali, jonka teemojen kautta syvennetään integraatiota ja aikuisten yhdessä tekemistä ja viestintää.

Puolisoneuvola

Puolisoneuvola on tarkoitettu ensimmäistä lasta odottavien perheiden isille tai perheen toiselle vanhemmalle. Tavoitteena on antaa tietoa uuteen elämän tilanteeseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen, vanhemmuuteen sekä isän tai puolison omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Perheen molempien vanhempien osallisuus neuvolapalveluissa on merkityksellistä syntyvän lapsen sekä koko perheen hyvinvoinnin vuoksi.​

Puolison omalla neuvolakäynnillä keskustellaan odotusajan kokemuksista, valmistautumisesta muuttuvaan elämäntilanteeseen sekä lapsen hoitoon, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Lisäksi tehdään tarvittavaa kartoitusta terveydentilasta ja keskustellaan terveystottumuksista sekä muista mieltä askarruttavista asioista. Tarvittaessa terveydenhoitaja voi käynnin yhteydessä ohjata esimerkiksi hyvinvointivalmentajalle tai muiden palveluiden piiriin. Käynnit ovat yksilöllisiä, jolloin käyntien sisältö voi vaihdella.​

Ennaltaehkäisy ja omahoito

Lue tästä Satu Hannosen tarina, kuinka hän onnistui tekemään elämäntapamuutoksen ja pudottamaan painoaan 30 kg.

Omahoitajamalli

Lue tästä EKHVA:n omahoitaja Sanna Hyppäsestä sekä hänen asiakkaastaan Ritva Korkeakoskesta. Soitto nimetylle omahoitajalle nopeuttaa avunsaantia sekä keventää myös terveydenhuollon kuormaa.