Asukaslehtemme Mie&Sie on juuri ilmestynyt. Tässä luettavaksesi juttu nuorten pahoinvoinnista.

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN

Koronaa ei voi yksin syyttää lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä, sanoo ylilääkäri Antti Lehtonen.
Taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten sosiaalinen media ja vanhempien kyky selviytyä haasteista.

Lisäsikö koronapandemia lasten ja nuorten pahoinvointia? Kyllä ja ei, vastaa lasten- ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri Antti Lehtonen.

– Asia ei ole ihan niin yksiselitteinen. Näen lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisen pikemminkin jatkumona, jonka taustalla vaikuttavat erilaiset ilmiöt, kuten esimerkiksi sosiaalinen media.

Lehtonen lisää, että korona saattoi olla myös hyvää aikaa nuorelle. Esimerkiksi sosiaaliset jännittäjät voivat pandemiavuosina paremmin.

Monet ilmiöt ovat kuitenkin koronan jälkeen korostuneet. Etelä-Karjalassa on havaittu, että esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttö – kuten alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö – on yleistynyt. Korona saattoi lisätä sitä, koska nuorilla ei ollut paikkoja, mihin mennä viettämään aikaa.

Kannabistakin käytetään enemmän. Vapet eli sähkösavukkeet ovat myös suosittuja – sellaistenkin joukossa, jotka eivät olisi muuten koskaan koskeneet tupakkaan.

Myös käyttäytymisen haasteita on nykyään enemmän, erityisesti yläasteikäisillä tytöillä.

– Ei voida kuitenkaan sanoa varmasti, että koronasta kaikki johtuu. Usein on niin, että perheiden ja meidän kaikkien vanhempien kyky selviytyä erilaisista haasteista heijastuu myös lapsiin ja nuoriin. Haaste voi olla korona, avioero tai jokin muu kriisi perheessä, mainitsee palvelupäällikkö Riikka Räisänen.

Ahdistusta ja ylisuorittamista

Yksi asia on selvä: nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Lehtonen pohtii, että sen taustalla vaikuttaa maailmantilanne, ilmastonmuutos ja yleinen toivottomuus siitä, että asioille ei voi tehdä mitään.

Ennen nuoret olivat masentuneita, nykyään he ovat ahdistuneita. Myös ulkopuolisuudentunne on lisääntynyt.

Nuoret ovat nykyään myös paljon itsekriittisempiä ja vaativampia itseään kohtaan, mihin saattaa vaikuttaa sosiaalinen media. Ehdottomuuskin on lisääntynyt.

Uusi ryhmä, joka voi pahoin, ovat ylisuorittajat. He vaativat itseltään aivan liikoja harrastuksissa ja koulussa, nipistävät yöunista, koska pitää pingottaa – ja uupuvat.

– Tuntuu, että ääripäät ovat lisääntyneet. On se porukka, joka sotkeutuu päihteisiin ja töppäilee ja on se porukka, joka suorittaa, Lehtonen vertaa.

Puhukaa ja olkaa läsnä

Lehtonen ja Räisänen kannustavat ihmisiä puhumaan. Tämä koskee sekä vanhempia että lapsia.

– Vanhempien pitäisi pystyä luomaan lapselle riittävän perusturvallinen arki. Ja siihen kuuluu, että ollaan läsnä, puhutaan ja kuunnellaan. Kaikilla meillä vanhemmilla on omat kiireemme, mutta kyllä sinne arkeen pitäisi ehtiä tuomaan hetkiä, jolloin ollaan yhdessä, Lehtonen korostaa.

Kaikilla meillä vanhemmilla on omat kiireemme, mutta kyllä sinne arkeen pitäisi ehtiä tuomaan hetkiä, jolloin ollaan yhdessä.

Vaikka kaikki vaikuttaisi menevät nuorella hyvin, häneltä pitäisi silti muistaa kysyä, mitä sinulle kuuluu. Joskus nuoren pahoinvointi tulee vanhemmille täytenä yllätyksenä.

– Meidän vanhempien voi olla myös vaikea hyväksyä sitä, että lapsellamme ei välttämättä ole kaikki hyvin. Tämä saattaa estää vanhempaa näkemästä lapsen pahoinvointia.

Sekään ei ole harvinaista, että nuori tulee hoidon piiriin ensimmäistä kertaa vasta yritettyään itsemurhaa. Pahoinvointi on siihen asti pysynyt aikuisilta piilossa. Lehtonen ja Räisänen kannustavat nuoria puhumaan pahasta olostaan – jos ei omalle vanhemmalleen, niin jollekin aikuiselle kuten esimerkiksi koulukuraattorille, terveydenhoitajalle, opettajalle tai nuoriso-ohjaajalle.

– Apua on saatavilla, mutta se edellyttää sitä, että joku on tietoinen nuoren pahoinvoinnista. Nuori voi puhua myös kaverilleen, joka toivottavasti ohjaa eteenpäin.

Lue koko juttu alla olevasta upotuksesta tai tästä linkistä.