Etelä-Karjalan keskussairaala palkittiin 1.2.2024 Transplantaatiopäivillä Helsingissä vuoden 2023 elinluovutussairaalana. Palkinto perustui elinluovuttajien määrään, joka oli Etelä-Karjalassa suurin väestömäärään suhteutettuna ja muihin keskussairaaloihin verrattuna. Kaikkiaan viime vuosi oli valtakunnallisestikin ennätysvuosi elinsiirteiden määrässä, ja elinsiirtoja tehtiin yhteensä 475. Tämä korostaa palkinnon arvoa, koska elinluovuttajia hoidettiin muuallakin paljon. Kaikki elinsiirtoleikkaukset on Suomessa keskitetty HUSiin, mutta kaikki keskussairaalat toimivat elinluovutussairaaloina.
Tunnustus osoittaa, että mahdollisten elinluovuttajien tunnistaminen ja hoito on ollut ensiluokkaista Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Kiitos tästä kuuluu kaikille elinluovuttajien hoitoprosessiin osallistuville osastoille, erityisesti päivystykselle, teho-osastolle sekä anestesia- ja leikkausosastolle. Kriittisesti sairaiden potilaiden hoito alkaa ensihoidossa, ja lisäksi mahdollisia elinluovuttajia tunnistetaan myös mm. valvontaosastolla. Prosessin sujuvuuteen ja laatuun tarvitaan myös laboratorion ja kuvantamisen tukea.
Keskussairaalan elinluovutustoiminnasta vastaava lääkäri Antti Mäkelä haluaa kiittää kaikkia elinluovuttajan hoitoprosessiin osallistuvia lääkäreitä ja hoitajia erinomaisesta työstä:
– Tämä tunnustus osoittaa, että keskikokoisessakin keskussairaalassa voidaan antaa ja annetaan kansallisesti korkeatasoista ja täyden kansainvälisenkin vertailun kestävää laadukasta hoitoa. Tällä kertaa tunnustusta sai elinluovutustoiminta.
Mäkelän mukaan elinluovutuksen harkinta ja toteutus ovat tärkeä osa vakavasta aivovauriosta kärsivän potilaan elämän loppuvaiheen laadukasta hoitoa:
– Elinluovutuksessa kuoleva antaa tuntemattomille jälkeenjääville arvokkaan lahjan, elinsiirteen. Elinsiirre voi mahdollistaa vakavasti sairaan elinsiirteen saajan elämän jatkumisen.
Yleisin elinsiirto on munuaisensiirto, joita tehtiin viime vuonna HUSissa 321. Maksansiirtoja tehtiin 78, haimansiirtoja 28, sydämensiirtoja 19, keuhkonsiirtoja 28 ja suolensiirtoja 1. Valtakunnallisesti 68 % elinluovuttajista oli monielinluovuttajia eli useamman kuin yhden elimen luovuttajia.
Viime vuonna kaikki elinluovuttajat Etelä-Karjalan keskussairaalassa olivat aivokuolleita. Nykyisin myös EKKS:ssa on käytössä ns. DCDD-luovutus, joka tarkoittaa elinluovutusta verenkierron pysähtymisen ja kuolemantoteamisen jälkeen. Yleisin elinluovutukseen johtava sairaus on aivoverenvuoto, toiseksi yleisin vaikeasta hapenpuutteesta johtuva vaikea aivovaurio, joka voi johtua esimerkiksi elottomuudesta.
– Omasta kannastaan elinluovutukseen ja muuhunkin elämän loppuvaiheen hoitoon kannattaisi jokaisen keskustella läheistensä kanssa jo terveenä ollessaan, sillä äkillinen vakava sairastuminen tulee aina yllättäen. Läheisten taakkaa kriisitilanteessa voi tällöin helpottaa, että sairastuneen omat ajatukset ja toiveet myös elinluovutuksesta ovat tiedossa, suosittaa Mäkelä.
Lisätiedot medialle
Antti Mäkelä
Ylilääkäri, teho-osasto, elinluovutustoiminnasta vastaava lääkäri
[email protected]
Puh. 040 651 1946
