Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) toteutti vuoden 2025 aikana sopeutuksia, joiden vuoksi sen nettotoimintamenojen kasvu on ennusteen mukaan jäämässä selvästi alle maan keskiarvon (2,8 prosenttia).
– Ekhvan menojen kasvu jää merkittävästi pienemmäksi, 1,2 prosenttiin. Mikäli Ekhvan kulukehitys olisi noudatellut valtakunnallista ennustettua keskitasoa (2,8 %), olisi alueen alijäämää kertymässä 22-23 miljoonaa euroa nyt ennustetun 12-13 miljoonan alijäämän sijaan. Kyseessä on tämän hetken arvio, sillä tilinpäätökset valmistuvat vasta keväällä, talousjohtaja Liisa Mänttäri toteaa.
Merkittävästi maan keskitasoa voimakkaamman vuoden 2025 kulukurin päälle Ekhva oli pakotettu rahoituspohjansa niukkuuden vuoksi merkittäviin sopeutustoimiin.
Alkaneen vuoden talousarvio on niin ikään Etelä-Karjalassa rakennettu sote-kentällä historialliselle negatiiviselle kasvu-uralle, kun Ekhvan kulukehitys on suunniteltu olevan – 1 prosenttia.
Tämäkään sopeutustahti ei kuitenkaan ole riittävä suhteessa lain vaatimuksiin. Lisäksi viime syksyn lisärahoitusneuvottelujen päätteeksi Ekhva sai valtioneuvostolta kielteisen päätöksen. Aluehallituksessa maanantaina 12.1. vahvistettiin esitys oikaisuvaatimuksen lähettämisestä lisärahoituspäätökseen liittyen.
Jo joulukuussa hyvinvointialue lähetti oikeuskanslerille uuden kantelun lakien noudattamisen ristiriidasta.
-Vaikka olemme onnistuneet maan keskiarvoista kehitystä merkittävästi voimakkaampien talouden sopeutuksien toimeenpanossa vuonna 2025, niin rahoitusjärjestelmä on pahasti rikki. Meidän tulisi laillisen talousarvion laatiaksemme ajaa alas valtaosa omista toiminnoistamme ja vähentää noin 2/3 osaa henkilöstöstämme. Rahoitusjärjestelmän ongelmat ilmenevät ehkä maan karkeimmalla tavalla juuri Etelä-Karjalassa. Voisi sanoa, että mallioppilasta rangaistaan, strategia- ja hallintojohtaja Kaisa Heino sanoo.
Tilastot eivät kerro koko totuutta
Hyvinvointialueiden talouden tilastoja on viime aikoina tulkittu julkisuudessakin kovin monella tavalla. On totta, että esimerkiksi Ekhvan rahoitus on kasvanut sen alkuajoista eli vuodesta 2023 euromäärissä tarkasteltuna yhteensä 58 miljoonalla eurolla, mutta samassa yhteydessä tulisi muistaa, että valtiovarainministeriön vuoden 2023 laskelmien mukaan kasvua olisi pitänyt kertyä alueelle vuoteen 2026 mennessä vähintään 110 miljoonaa euroa. Voimakas inflaatio huomioon ottaen reaalirahoitus on euromääräisestä kasvusta huolimatta pienentynyt.
Etelä-Karjalassa rahoitus on heikentynyt maan eniten, kehityksen oltua valtion talouspoliittisen arviointineuvoston julkaiseman laskelman perusteella alueellamme – 6 prosenttia.
-Pelkästään diagnoosiperusteisen järjestelmään liittyvien ongelmien vuoksi olemme menettäneet reilu 50 miljoonaa euroa vuosittaisesta rahoituspohjastamme, vaikka alueemme sairastavuus on maan korkeinta tasoa. Korjausliike pitäisi saada aikaan mahdollisimman pian, Heino kritisoi.
Kyseessä ei ole vain yhden alueen ongelma, vaan koko valtakunnallisen järjestelmän vakavat valuviat.
-Rahoituksen nollasummapeli aiheuttaa sen, että toisen alueen toimet ja esimerkiksi virheellisiksikin todetut diagnoositiedot muuttavat toisten rahoitusta, vaikka ihmisten palvelutarpeet alueilla eivät muuttuisi.
Lisätietoja:
Kaisa Heino, strategia- ja hallintojohtaja, p. 0406275521, [email protected]
