Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa alkanutta lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seurantaa ja tukemista. Työn luonne on ennaltaehkäisevää ja sen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä sekä tunnistaa tuen tarpeessa olevat oppilaat ja heidän perheensä, jotta heille saadaan järjestettyä riittävä tuki mahdollisimman varhain. Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri muodostavat tiimin, joka yhdessä pohtii kokonaisvaltaisesti oppilaan tukemista.

Kouluterveydenhuollon tarkastukset alkavat lapsella jo 6-vuotiaana, jolloin tarkastuksen tekee terveydenhoitaja siinä koulussa, johon lapsi menee ensimmäiselle luokalle. Kouluterveydenhuollon rungon muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta – 1., 5., ja 8. luokalla laajat terveystarkastukset toteutetaan yhdessä koululääkärin kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä yksilö- että yhteisötasolla. Lisäksi kouluterveydenhuolto osallistuu kolmen vuoden välein oppilaitoksen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksiin.

Kouluterkkari auttaa koululaisia esimerkiksi ravitsemukseen, kasvuun ja kehitykseen sekä koulunkäyntikykyyn liittyvien huolien kanssa. Tai jos mielialaan, murrosikään, ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen tai ehkäisyyn liittyvät asiat mietityttävät, voi kouluterveydenhoitajalle tulla juttelemaan. Myös kansallisen rokotusohjelman mukaiset perus- ja tehosterokotukset sekä riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset ja matkailijan rokotukset hoidetaan kouluterveydenhoitajalla. Kouluterveydenhuolto antaa ensiapua koululla sattuneissa tapaturmissa.

Kouluterveydenhuollon tehtäviin ei kuulu sairaanhoito eli äkilliset sairastumiset, erilaisten sairauksien selvittely tai vapaa-ajan tapaturmat. Niissä asioissa tulisi koululaisen ja perheen olla yhteydessä omalle hyvinvointiasemalle tai päivystysapuun 116 117. Myös epäiltyjen sairauksien selvittelyt kuten pitkittyneet vatsavaivat, erikoiset päänsäryt, selkäkivut tai allergiaoireet hoidetaan hyvinvointiasemien kautta. Tämä siksi, että kouluissa ei koululääkäri ole aina paikalla. Joissain kouluissa koululääkäri käy vain kaksi kertaa lukuvuodessa, sillä lääkäriresurssi suhteutetaan koulun oppilasmäärään.

Kyllä voivat. Jos vanhemmilla on huolta lapsen kehityksestä ja kasvusta (kuten esimerkiksi ravitsemus, kasvu ja kehitys, koulunkäyntiin liittyvät huolet, murrosikä, mieliala, päihteiden käyttö) niin vanhemmat voivat olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon. Oppilas voidaan tällöin ottaa yksilöllisen tarpeen mukaiseen terveystarkastukseen ja tarvittaessa mietitään sopivia tukikeinoja muiden oppilashuollon ammattilaisten (kuraattorin ja psykologin) kanssa. Kouluterveydenhuollon palvelua on saatavilla kouluilta myös koululaisten lomien aikana. Läsnäolosta ilmoitetaan aina koulukohtaisesti.

Keskittymisvaikeuksien ja koulunkäynnin haasteiden osalta kouluterveydenhuolto ottaa koppia niin sanotusti perus-ADHD:n selvittelystä, seurannasta ja kontrolleista. Eli tällöin koululla tehdään ADHD-diagnostiikka ja reseptien uusintaa. Jos lapsella tai nuorella haasteet ovat monesta eri syystä johtuvat tai moniulotteisemmat, niin silloin yleensä ADHD-tutkimukset ja siihen liittyvä tuki ja seuranta hoidetaan Lasten ja nuorten talon kehityksellisissä palveluissa tai erikoissairaanhoidon yksikössä – näin lapselle tai nuorelle varmistetaan sopivin hoito ja moniammatillinen tuki.