Eteläkarjalaisten potilaiden tutkimusmenetelmät paranivat helmikuussa, kun uusi tietokonetomografialla (TT) täydennetty positroniemissiotomografia-kuvauslaite (PET) otettiin käyttöön Etelä-Karjalan keskussairaalan sädehoitoyksikössä. Laitteesta käytetään lyhennettä PET-TT.
Tämä kliinisessä lääketieteessä yleistynyt isotooppikuvausmenetelmä antaa lyhytikäisten säteilevien merkkiaineiden avulla tarkkaa tietoa elimistön toiminnasta, aineenvaihdunnasta ja biologiasta.
PET-TT-laitteen omistaa HUS Diagnostiikkakeskus. Laitetta käyttää sekä HUS että Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva), jolloin laitteen käyttöaikaa saadaan lisättyä, sillä PET-TT-kuvauksia ei ole joka päivä. PET-TT-kuvaukset hoitaa HUSin isotooppiyksikön röntgenhoitajat. Ekhvan sädehoidon annossuunnittelu TT-kuvaukset puolestaan kuvaa Ekhvan sädehoidon röntgenhoitajat.
Uusi laite korvaa sairaala-alueella pysäköineen kuvausrekan, jonka käyttösopimus päättyi huhtikuussa. Kuvausrekan ja keskussairaalan PET-TT-laitteet ovat vastaavan tasoiset. Kuvausrekan huonoja puolia ovat olleet kuvauspäivien saatavuus, ahtaat tilat ja lämpötilavaihteluista aiheutuvat laiteongelmat. Rekassa on pystytty kuitenkin kuvaamaan noin 250 potilasta vuodessa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen fyysikko Tanja Buuri on tyytyväinen, että HUS päätti sijoittaa Meilahden isotooppiyksiköstä uuden PET-TT-laitteen tieltä poistetun laitteen Etelä-Karjalaan.
– Nyt voimme kuvata myös vaikeasti liikkuvia potilaita, ja sisätiloihin kiinteästi asennettu laite on toimintavarmempi.
Koulutusten jälkeen ensimmäisellä varsinaisella laitteen toimintaviikolla helmikuussa kuvattiin 15 potilasta. Kuvauspäiviä pidetään viikoittain yhdestä kahteen, ja tällä hetkellä kuvausaikoja on 6-8 potilaalle PET-TT-kuvauspäivää kohden. Kuvauksia rajoittaa tällä hetkellä resurssipula.
Fyysikko Tanja Buuri kertoo, miten laite käytännössä kuvaa:
– PET-TT-kuvaus voi olla apuna diagnosoinnissa, mikäli muilla kuvantamismenetelmillä ei ole saatu potilaan oireilun syytä selville tai tarvitaan tarkempaa tietoa potilaan tilanteesta. Merkkiaine kertyy tulehdus- tai syöpäpesäkkeeseen, ja tämä näkyy poikkeavuutena kuvassa.
– Potilas on makuulla sänkytasolla, joka liikkuu 78 senttimetriä halkaisijaltaan olevan kuvausaukon läpi. Itse kuvaus on hiljainen, ainoastaan ilmastointi hieman surisee.
– Mikäli lääkäri on määritellyt koko kehon kuvattavaksi, kuvaus kestää arviolta 25 minuuttia. Yleisemmin kuvaus kestää n. 15–20 minuuttia. Ensin potilaasta otetaan TT-kuva ja sen jälkeen PET-kuva. Nämä kuvaukset yhdistämällä saamme tarkkaa tietoa potilaan tilanteesta.
PET-TT-kuvantaminen
PET-kuvantamisessa laskimoon ruiskutettu lyhytikäinen säteilevä merkkiaine hakeutuu kohteeseen, minkä jälkeen PET-kamerassa sijaitseva detektorirengas havaitsee tämän säteilyn. PET-kuvantamisessa potilaan saama säderasitus pysyy kohtuullisena. Merkkiaine kulkee kehon sokeriaineenvaihdunnan kautta, ja tästä syystä potilaan sokeritasapainon tulee olla tasainen. Korkea verensokeri voi vaikuttaa kuvan laadun tarkkuuteen.
PET-TT-tutkimuksissa pystytään löytämään jopa 1–2 mm:n rakennepoikkeavuuksia.
PET-fuusiokuvantamisen tavoitteena on antaa lisätietoa taudin alkuperästä, pahanlaatuisuudesta, sijainnista, sopivimmasta näytteenottopaikasta, levinneisyydestä, hoidon tehosta ja taudin uusiutumisesta. Kuvaus auttaa valitsemaan potilaalle sopivan ja oikea-aikaisen hoidon.
Kliinisestä PET-kuvantamisesta noin 60–70 % liittyy syöpäkuvauksiin. PET-menetelmä on herkkä osoittamaan syöpäkudosta, koska syövän aiheuttamia aineenvaihdunnallisia muutoksia voidaan nähdä jopa ennen anatomisia muutoksia ja alueilla, joissa poikkeavuuksia ei ole osattu epäillä.
Lisätietoja:
Tanja Buuri, fyysikko, puh. 044 791 5594, [email protected]