Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka tarjoaa kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä hammashoitoa potilaille, joilla on toistuvia kiireellisiä tai puolikiireellisiä hammashoidon tarpeita. Malli on suunnattu erityisesti niille, jotka tarvitsevat pitkäjänteisen kokonaishoitosuunnitelman – kuten pelkopotilaille.
– Hoitopelko on yksi yleisimmistä syistä siihen, että hammashoito lykkääntyy. Tämä voi pahimmillaan johtaa ongelmien kasautumiseen ja päivystykselliseen hoidon tarpeeseen, kertoo keskussairaalan hammashoitolan suuhygienisti ja projektityöntekijä Tari Niemelä-Tuuva hyvinvointialueelta.
Yksilöllinen hoitosuunnitelma ja rauhallinen eteneminen
Potilaat ohjautuvat uuteen hoitomalliin selkeiden kriteerien perusteella, kuten toistuvien päivystyskäyntien tai epäselvän hoitokokonaisuuden vuoksi. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja siihen varataan riittävästi aikaa.
Hoitopolkua ohjaa aiheeseen perehtynyt hammaslääkäri, ja mallissa painotetaan rauhallista etenemistä ja pysyvän hoitosuhteen rakentamista – tekijöitä, jotka ovat erityisen tärkeitä hoitopelon voittamisessa.
– Uusi malli mahdollistaa sen, että pelkopotilas saa edetä hammashoidoissa rauhalliseen tahtiin tutun hammaslääkärin kanssa. Tämä on usein ratkaisevaa hoidon onnistumiselle, jatkaa Niemelä-Tuuva.
Tukea erityisen haastaviin tilanteisiin
Kaikki hyvinvointialueen hammaslääkärit osaavat huomioida pelkopotilaat, mutta uuteen malliin on nimetty myös erityisesti haastavimpiin tilanteisiin perehtyneitä hammaslääkäreitä. Tällä hetkellä mallin mukaista hoitoa tarjotaan Lappeenrannan alueella kahden asiantuntijan voimin. Tavoitteena on laajentaa toimintaa koko Etelä-Karjalaan tulevaisuudessa.
Yhteydenotto ennen ensimmäistä käyntiä
Pelkopotilaisiin ollaan yhteydessä jo ennen ensimmäistä vastaanottoa. Hoitava hammaslääkäri soittaa potilaalle ja keskustelee tulevasta hoidosta sekä mahdollisista esilääkitystarpeista. Jatkossa yhteydenottoa voidaan toteuttaa myös etävastaanoton kautta.
Hammashoitokäynnille varataan riittävästi aikaa, mikä tukee rauhallista ja potilaan tarpeisiin mukautuvaa etenemistä.
– Tämä on tärkeä askel kohti sujuvampaa ja pelottomampaa hammashoitoa, summaa Niemelä-Tuuva.
Uutta hoitomallia on kehitetty osana Etelä-Karjalan hyvinvointialueen HAPPEE 2 -kehittämistyötä.
Kun hammashoito pelottaa – pienin askelin kohti luottamusta ja helpompia käyntejä
Arviolta 20–30 prosenttia suomalaisista kokee hammashoidon pelottavaksi, ja noin 6–9 prosentilla pelko voi olla niin voimakasta, että se täyttää fobian tunnusmerkit.
(Lähteet: THL:n asiakaspalautekysely 2024, Itä-Suomen yliopisto)
Pelko voi johtaa hoidon välttelyyn ja sitä kautta suun terveyden heikkenemiseen.
Hoitoa saatetaan vältellä jopa vuosia, mikä voi johtaa vakaviin suun terveysongelmiin ja lisätä päivystystarvetta.
Terveyskeskushammaslääkäri Iida Kauppinen on toinen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hammaslääkäreistä, jonka vastaanotolle pelkopotilaita ohjautuu.
– Uusia pelkopotilaita tulee minulle muutamia kuukaudessa. Hoitojaksot voivat olla pitkiä, sillä hoitoa on saatettu vältellä vuosia. Luottamus rakentuu vähitellen, ja etenemme aina potilaan tahdissa. On tärkeä kannustaa ja tukea pelkopotilasta myös omahoidossa ja riittävän suuhygienian ylläpitämisessä, Kauppinen kertoo.
– Usein kyse ei ole haluttomuudesta tulla hoitoon, vaan siitä, ettei uskalla. Ennen hoitoa keskustelemme, mikä pelottaa ja miksi, ja mietimme yhdessä, mikä voisi helpottaa. Potilaalla voi olla myös omia keinoja pelon hallintaan ja me kerromme, mitä vaihtoehtoja meillä on, Kauppinen sanoo.
Hoitopelko liittyy usein kipuun, puudutukseen tai itse hoitotilanteeseen. Helpottavia keinoja voivat olla esimerkiksi rauhoittava esilääkitys, pintapuudute tai sovittu merkki tauon pitämiseksi.
Pelkopotilaan kohtaamisessa tärkeintä on rauhallinen, kuunteleva ja empaattinen lähestymistapa. Kun potilas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee kuulluksi, hoito etenee usein sujuvasti ja pelko lievittyy ajan myötä.
– On molemmille palkitsevaa, kun vähitellen hoitotoimenpiteet menevät sujuvasti ja potilas saapuu ja poistuu vastaanotolta hyvällä mielellä, Kauppinen päättää.
Lisätietoja:
Tari Niemelä-Tuuva, suuhygienisti/projektityöntekijä, p. 040 846 9856, [email protected]
