Etujoukkueen
ilon- ja huolenaiheet

Meillä käsittelemme työkyvyn tunnuslukuja ja ilmiöitä arjen esihenkilötyössä jatkuvan parantamisen mallilla. Käymme tilannetta läpi myös yhteisissä työkykyjohtamisen ohjausryhmissä sesongeittain johtoryhmän, HR:n, pääluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, Kevan ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Etsimme ratkaisuja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pystymme vaikuttamaan siihen, että meillä voidaan hyvin. Vuonna 2024 työkykyjohtamisen ohjausryhmät toteutuivat kaksi kertaa koko organisaatiotasolla että toimialueilla. 

Työkyvyn yleistilanne 

Vuonna 2024 tavoite oli alle 15 sairauspoissaolopäivää/HTV2 ja toteuma oli vuoden lopussa 18,2 päivää/HTV2. Tavoittelemme sairauspoissaolojen laskua vuonna 2025 koko organisaatiotasolla maksimissaan 14,4 päivään per toteutunut henkilötyövuosi (HTV2). Olemme asettaneet vuodelle 2025 myös toimialuekohtaisia maksimitavoitteita, joilla tähdätään samaan maaliin. 

Vuonna 2024 tavoitteena oli sairauspoissaolojen väheneminen alle 15 päivään suhteutettuna työaikaan/henkilötyövuosi (HTV). Lopullinen toteuma yhteensä oli 18,2 sairauspoissaolopäivää/HTV2. Tavoite ylittyi 3,2 sairauspoissaolopäivää/HTV2. Absoluuttisia sairauspoissaolopäiviä oli 90 447 päivää vuonna 2024 kun vastaava luku oli 86 588 päivää vuonna 2023. Kasvua oli 3859 päivää. (Lähde: Tijo HR.) 

Koonti työkyvyn tunnusluvuista

Sairauspoissaolot kalenteripäivinä keston mukaan 2024: 

Sairauspoissaolot (kaikki    yhteensä myös tapaturmat) , absoluuttiset päivät	Kalenteripäivät v. 2023	Kalenteripäivät v. 2024
1–3 pv	25 760	26 203
4–10 pv	22 233	21 030
11–30pv	20 029	21 873
31–60 pv	10 257	11 895
61–90 pv	4 005	4 022
91–365 pv	6 333	8 374
Yli 365 pv	–	1 822
Sairauspoissaoloprosentti		4,8 %
0 päivää sairastaneet (%-osuus henkilöstöstä)		16,5 %

Sairauspoissaolot päivää/henkilötyövuosi ja absoluuttiset päivät, vertailutaulukko: 

Sairauspoissaolot	2023	2024
Päivää/HTV	18,01	18,2
Absoluuttisten päivien määrä	86 588	90 447

Sairauspoissaolot palkallisen ja palkattoman jakauman mukaan: 

Sairauspoissaolot	2023, päivää	2024, päivää
Palkalliset	71 306	74 944
Osittain palkallinen (2/3 palkka)	11 648	12 724
Palkattomat	3 634	2 779

Suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syyryhmä oli Muut-ryhmä, joka piti sisällään suurimpana ryhmänä poissaolot omalla ilmoituksella sekä hoitajan kirjoittamana. Toiseksi suurin syyryhmä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jossa suurimpina ryhminä olivat alaraajojen sairaudet sekä selkäsairaudet. Kolmanneksi suurin poissaolojen diagnoosiryhmä oli mielenterveyden häiriöt, ja siellä suurimpina ryhminä olivat mielialahäiriöt sekä neuroottiset häiriöt.  

Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot nousivat 0,9 prosenttia. Kasvua oli etenkin lyhyissä poissaolojaksoissa, mutta joukossa oli myös vaikea-asteisia useiden vuosien aikaisia ongelmia, jotka olivat aktivoituneet. Tuki- ja liikuntaelinsyistä johtuvat sairauspoissaolot nousivat 3,4 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Tätä kasvua selittää osittain operatiivista hoitoa odottavien sekä siitä kuntoutuvien määrän kasvu. Tapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä oli liki sama kuin vuonna 2023. Muista syistä johtuvat sairauspoissaolot laskivat 10,8 prosenttia.  

Sairauspoissaolojen syyryhmät diagnoosiryhmittäin: 

Sairauspoissaolojen kehityssuunta oli negatiivinen kokonaistavoitteeseen nähden. Kehityksen seurantaa helpottamaan rakennettiin PowerBI-seuranta, johon asetettiin sairauspoissaolotavoitteet toimialueiden erityispiirteet huomioiden. Toimenpiteitä kohdennetaan edelleen voimakkaammin varhaisen välittämisen toimintaan työkykyriskien ennaltaehkäisyssä ja vahvistamalla tietojohtamisen vakiointia työkykyjohtamisessa vuonna 2025. 

Työkykyriskien ennaltaehkäisy 

Työterveyshuollon kustannusten kehitys ja toteutuminen 

Vuoden 2024 työterveyshuollon kustannukset toteutuivat 3,8 miljoonan euron suuruisina, mikä tarkoitti 0,1 miljoonaa euroa kustannusten kasvua vuodesta 2023. Mikäli kustannuksia tarkastellaan henkilömäärään suhteutettuna, vuoden 2024 kustannukset olivat pienemmät vuoteen 2023 verrattuna. Tämä selittyy sillä, että henkilöstömäärä kasvoi noin 400 henkilöllä (sopimuspalokuntalaiset).  

Vuoden 2024 alkuperäisessä talousarviossa työterveyshuollon kustannusten budjetti oli 2,7 miljoonaa euroa, mikä oli epärealistinen ottaen huomioon vuoden 2023 toteutuneet kustannukset. Tästä syystä tarkistettuun talousarvioon työterveyshuollon kustannusten budjettia kasvatettiin 3,9 miljoonaan euroon. Tarkistettuun talousarvioon nähden vuoden 2024 työterveyshuollon kustannukset toteutuivat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä. 

Työterveyshuollon kustannukset kokonaisuutena: 

Työterveyshuollonkustannuksista 50 % kuuluu Kelan korvausluokkaan I, ja 40 % korvausluokkaan II. 10 % työterveyshuollon kustannuksista on luonteeltaan sellaisia, joista Kelan korvausta ei saada. Työterveyshuollon kustannusten jakautuminen Kelan korvausluokkien välille jatkui hyvin samankaltaisena kuin vuonna 2023. Tämä selittyy osin sillä, että työterveyshuollon toiminnassa ei tapahtunut normaalista poikkeavaa toimintaa vuonna 2024. Kokonaiskustannukset ovat laskeneet 42 € per henkilö vuodesta 2023 vuoteen 2024.

Työterveyshuollon kustannukset per henkilö korvausluokittain: 

Korvausluokkien välinen jakauma noudatteli tavoiteltua korvausluokkien prosentuaalista toteumaa vuonna 2024: Korvausluokka I 52 %, korvausluokka II 40 % ja korvausluokka 0 eli ei korvattavien osuus oli 8 % hankituista palveluista.

Työkyvyttömyyseläkemaksujen toteuma 

Sairauspoissaolokustannusten lisäksi työkyvyttömyyden kustannuksia työnantajalle syntyy täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä sekä kuntoutustuesta eli määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta eli määräaikaisesta osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei synny vastaavia maksuja. Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkemaksu oli 0,76 prosenttia eli hieman vähemmän kuin vuonna 2023 (Ekhva: 0,92 prosenttia). Julkisen sektorin keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksuprosentti verrokkilukuna 0,9 prosenttia vuonna 2024. Vuoden 2024 työkyvyttömyyseläkemaksuun vaikuttivat vuosina 2021 ja 2022 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ja tehdyt tukitoimet.

Työkyvyn tukitoimien dataa verrataan tässä katsauksessa saatavilla olleeseen Ekhvan vuoden 2023 verrokkitietoon 8060 osasairauspäivästä. Osasairauspäivärahan mahdollisuutta työhön paluun tukena hyödynnettiin vuonna 2024 yhteensä 12670 osasairauspäivää. Osasairauspäivärahaa hyödynnettiin tehokkaammin verrattuna edelliseen vuoteen.

Kevan ammatillisen kuntoutuksessa piirissä olevien henkilöiden määrä pysyi samalla tasolla kuin 2023, mutta kuntoutusjaksot olivat pidempiä. Kelan kuntoutuksiin osallistui vähemmän henkilöitä, kuin vuonna 2023. Ohjaus Kelan kuntoutuksiin tapahtui pääasiassa työterveyshuollon kautta. Kelan kuntoutustarjonnan supistuessa vahvistettiin muita sisäisiä tukitoimia ja yhteistyötä erityisesti työterveyden ja Työterveyslaitoksen kanssa aiempaa enemmän.

Korvaavan työn päivien määrä kasvoi huomattavasti vuoteen 2023 verrattuna. Vuonna 2024 korvaavaa työtä tehtiin yhteensä 3 974 päivää, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 1 268 päivää. Kasvuun vaikuttivat muun muassa tietoisuuden lisääntyminen sekä henkilöstöjärjestelmän selkeämpi kirjaaminen ja siihen liittyvät koulutukset. 

Tavoitteena oli korvaavan työn käytön yleistyminen, ja tämä teema oli keskeinen osa työterveyshuollon kanssa käytyjä keskusteluja vuoden aikana. Kehitystyö jatkuu edelleen, ja tavoitteena on lisätä tukitoimia, parantaa järjestelmäkirjauksia sekä edistää yhteistyötä yli toimialarajojen. 

Tukitoimet	2023, hlöä	2024, hlöä	2023, päivää	2024, päivää
Osasairauspäiväraha	118	168	8060	12670
Kevan ammatillinen kuntoutus	12	12	Ei saatavilla	1042
Kelan kuntoutus	56	45	Ei saatavilla	706
Korvaava työ	77	143	1 268	3 974

Työympäristö

Sisäilmailmoituksia tehtiin vuoden aikana 342 kappaletta, joista valmiiksi asti käsiteltiin 263 ilmoitusta. Prosessin mukaisesti ilmoituksia käsiteltiin esihenkilötasolla, sisäilmatiimissä viikoittain sekä kvartaaleittain kokoontuneessa sisäilmatyöryhmässä.  Sisäilmaprosessia uudistettiin ohjaamaan ilmoituksia oikeisiin kanaviin ja tukemaan esihenkilötyötä.

Työturvallisuusilmoituksia tehtiin henkilöstön toimesta yhteensä 2134 kpl. Ilmoitukset jakautuivat seuraavasti: 

Seuraavat riskiluokat olivat määrällisesti merkittävimpiä: 

• uhka- ja väkivalta: 1058 kpl 
• kaatuminen, kompastuminen: 289 kpl 
• äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen: 268 kpl 
• pisto, viilto: 148 kpl

Mittaamme ja kehitämme Etujoukkueemme kuulumisia ja organisaatiokulttuuriamme työyhteisöissä systemaattisesti Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -kyselyn avulla. 

Meille jokainen kohtaaminen on tärkeä, myös työyhteisöjen arjessa. Haluamme mitata, että toimimme arvojemme mukaisesti: mie vastaan, mie välitän, mie uskallan, mie turvaan. Haluamme varmistaa, että toimintamme ydin on jatkuva parantaminen. Meillä tulee näkyä, että arvostamme kaikkia ammattilaisia oman työnsä parhaina asiantuntijoina ja tuemme työssä onnistumista. Mitä kuuluu? -kyselyn avulla näemme, olemmeko onnistuneet henkilöstökokemuksemme edistämisessä.

Etujoukkue toteutuu arjessamme – me teemme meidät

Idea Etujoukkueesta on ollut totta jo kauan kokemustemme mukaan – yhteisöllisyys on ollut tutkitusti vahvistuva voimavaramme. Myös työnantajan suositteluprosenttimme on kyselyyn osallistuneiden hyvinvointialueiden kärkijoukossa. (Mitä kuuluu? -kyselyt 2022-2024.)

Keskeisimmät tuloksemme syksyltä 2024: 

• Koimme työyhteisön voimavaratekijäksi . 72 % vastaajista koki, että työyhteisön yhteistyö on toimivaa . Tämä oli paremmalla tasolla kuin muilla vastanneilla hyvinvointialueilla . 
• Työnantajan suosittelu oli korkealla tasolla . 76 % vastaajista suosittelisi työnantajaa ystävälleen . Tässä oli pientä laskua edelliseen mittaukseen (-2 %), mutta edelleen tulos oli paremmalla tasolla kuin muilla vastanneilla hyvinvointialueilla (61 %). 
• Lähiesihenkilön toiminta koettiin oikeudenmukaiseksi, mikä oli kasvanut edellisestä mittauskerrasta (74 %, + 2 %).  Arviot valmentavasta johtamisesta olivat myönteisempiä kuin muilla vastanneilla hyvinvointialueilla.
• Epävarmuus omien työtehtävien lakkautusuhan vuoksi (18 %, + 8%) tai toiseen työtehtävään siirron vuoksi (22%, + 11%) oli lisääntynyt . 
• Aiempaa useampi vastaaja arvioi, että on lievästi psyykkisesti rasittunut (33 %, + 2 %) .

Organisaatiokulttuurimme on kokonaisuudessaan edistynyt myönteiseen suuntaan vuosien varrella. Meidän tulee huolehtia, että tartumme rohkeasti kehitettäviin asioihin ja edistämme edelleen niitäkin asioita, jotka koetaan vahvuuksiksi. Sitä varten käymme vakioidusti keskustelua kehitettävistä aiheista työyhteisöissämme ja johtoryhmien vetämänä työkykyjohtamisen ohjausryhmissä läpi vuoden. Nopeasyklinen Pulssi-kysely pilotoitiin Kevan kanssa yhteistyössä vuonna 2024 ja laajennetaan koko organisaation käyttöön alkuvuodesta 2025. Tällä vahvistamme vahvuuksien ja epäkohtien, fiilisten, käsittelyä ajantasaisesti pidemmän aikavälin Mitä kuuluu –kyselyn rinnalla.

Mitä meille kuuluu lukuina?

Mitä kuuluu -kyselyn osa-alueet	TYÖ Ei koe epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn %	TYÖYHTEISÖ Työyhteisön yhteistyö on toimivaa %	JOHTAMINEN Lähiesihenkilön toiminta koetaan oikeuden-mukaiseksi %	JOHTAMINEN Suosittelisi työnantajaa ystävilleen %	TYÖTERVEYS JA TYÖ-TURVALLISUUS Ei ole itse kokenut työpaikka-kiusaamista %	Keskiarvo näiden aiheiden tuloksista (%), mitä suurempi sen parempi	Vastaus %, tavoite 75
2018 (Eksote)	57,1	65,2	70,1	65,7	82,7	68,2	75
2019 (Eksote)	53,4	68,0	67,9	65,2	83,4	67,6	70
2020 (Eksote)	61,6	69,8	72,0	73,9	84,9	72,5	65
2021 (Eksote)	53,9	69,9	70,0	69,6	85,7	69,82	60
2022 (Eksote+pela)	62,6	70,8	71,0	73,0	86,7	72,82	59
2024 talvi	64,8	72,2	72,6	78,2	87,9	75,14	56
2024 syksy	58,3	71,5	73,9	76,2	85,1	73,0	59

Työyhteisöjen tuen tarve on vuoden 2024 aikana ollut suurta. Erilaiset muutokset ovat tuoneet työyhteisöissä paljon tunteita esiin ja näissä olemme olleet työsuojelutoimijoina apuna ja tukena. Isoimmat muutokset ovat olleet Titania optimointi, Sosiaali lifecare ja talouden tasapainottaminen.

Ekhvan arvojen myötä on keskustelukulttuuri tullut avoimemmaksi ja uskallus asioiden esille tuomiseen on lisääntynyt.

Työntekijöiden toiveesta saimme turvakengät kotihoidon työntekijöille – tosin toteutus ei mennyt kuten Strömsössä. Yritys kyllä vilpitön.

Olemme kouluttaneet työyhteisötaitoja eri yksiköissä ja ollut osana työyhteisöjen tukea. Hammashoidon ja kuntoutuksen onnistuneet muutot. Hammashuolto jopa palkittiin työsuojelupalkinnolla tuosta muutosta. Siinä otettiin hienosti työsuojelulliset asiat huomioon ja työsuojelu oli mukana prosessin ajan, myös muuton jälkeen.

Vuonna 2024 työsuojeluvaltuutetut tekivät TET-päiviä käytännön hoitotyössä m. erikoissairaanhoidossa ja kotihoidossa. Työsuojeluvaltuutetut otettiin hienosti mukaan työyhteisöön ja vastaanotto oli lämmin. TET päivien aikana työsuojeluvaltuutetut tutustuivat käytännön työhön hoitajan työparina. Erikoissairaanhoidossa TET-päivinä työskenneltiin vuodeosastoilla, teho-osastolla, tehovalvonnassa, leikkaussalissa, synnytyssalissa, lastenosastolla ja päivystyspoliklinikalla.  

Sisäilmahaasteet puhututtivat toistuvasti ja tutkimuksia on käynnistettykin eri toimipisteissä ja tehty tutkimustulosten pohjalta erinäisiä korjaustoimia.

Uhka- ja vaaratilanteiden kouluttajakoulutuksiin osallistui ammattilaisia eri toimialueilta, jotka ovat jalkauttaneet koulutuksen antia henkilöstölle ja lisänneet näin turvallisuuden tuntua mm. asiakkaiden kotona tehtävässä työssä.

Työergonomiaa on kehitetty kinestetiikka -koulutuksen keinoin. Työergonomiaa parantavat toimintatavat ovat jalkautuneet laajasti eri puolille.

Työsuojelu oli mukana riskienhallintaseminaarissa kertomassa ja opastamassa riskiarviointien tekemisessä ja huomioimisessa. Turvallisuushavaintoilmoituksia on selvästi alettu tekemään aiempaa enemmän. Näiden ilmoitusten kautta saatavaa tietoa voidaan tehokkaasti hyödyntää yksiköiden omissa riskienarvioinneissa.

Ihmisellä on halu sekä myös tarve tulla kuulluksi niin omassa henkilökohtaisessa elämässä kuten myös työelämässä. Tähän tarpeeseen työsuojelussa törmätään lähes päivittäin. Kuulluksi tulemiseen tarvitaan uskallusta puhua, rohkeutta. Se, että onko rohkeutta, kysyy usein luottamusta. Sitten sitä ollaankin jo perimmäisten asioiden ja kysymysten äärellä. 

Joka kerta, kun on onnistuttu edes pikkaisen auttamaan työntekijöitä, tiimejä ja esihenkilöitä, eli meitä etujoukkolaisia, niin näistä ihmisistä ja heidän kasvustaan ja oivalluksen tilanteistaan voidaan vain tuntea ylpeyttä.

Me onnistutaan kyllä – miten, yhdessä.

Terveisin,
Työsuojeluvaltuutetut

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen onnistumiset ja palkinnot on nostettu aiempaa näkyvämmin esille. Palkintokaappi julkaistiin 2024 ja on nähtävillä sekä sisäisesti intranetissä että ulkoisilla verkkosivuilla.