Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) tilinpäätösennuste on alijäämien osalta arvioitua 2 miljoonaa euroa parempi, vaikka viime metreillä vuodelle 2025 kirjattiin myös muun muassa yt:n muutosturvaan liittyvät kulut (3,7 miljoonaa euroa).
Nettokäyttökustannusten kasvu saatiin Ekhvassa taittumaan viime vuonna. Se oli vain 1,1 prosenttia. Ilman muutosturvakuluja se olisi ollut 0,5 prosenttia.
Ekhvan nettokäyttömenojen kasvu alitti valtakunnallisen tason, sillä kaikkien hyvinvointialueiden kustannukset kasvoivat viime vuonna keskimääräisesti Ekhvaa enemmän eli 1,6 prosenttia.
Sopeutuksia 20 miljoonaa euroa viime vuonna
Alijäämää kertyi alustavan ennusteen mukaan viime vuonna vielä 11,8 miljoonaa euroa, mutta suunta on oikea, sillä kuluva vuosi 2026 kääntää Ekhvan talouden plussalle. Enää alijäämää ei suunnitelman mukaan ole kertymässä.
-Ekhva toteutti onnistuneesti vuodelle 2025 suunnitellut noin 20 miljoonan euron haastavat sopeutukset, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Vuodelle 2026 valmistellaan talousarviomuutosta, missä tilikauden tuloksen ennustetaan olevan 3,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sopeutusohjelma pitää sisällään säästöjä 41 miljoonalla eurolla.
Rahoitusmallin korjaus kiireellistä
Kumulatiivinen alijäämä aiemmilta vuosilta on yhä 80 miljoonaa euroa. Alijäämää on kertynyt hyvinvointialueiden rahoitusmallin valuvian vuoksi ja vuosittain tuo ongelma on kertaantunut.
– Meillä on määrätietoinen suunnitelma aiempien vuosien alijäämien kattamiseksi. Pystymme tähän hallitulla tavalla, mutta se ei tule onnistumaan lain vaatimassa ajassa eikä vuoteen 2028 mennessä. Olemme suunnitelleet vuoteen 2032 saakka toimintaohjelmaa talouden tasapainottamiseksi, joka perustuu tiukkaan 1-2 prosentin kulukuriin nettotoimintamenojen kasvussa.
Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä vastuullisuusvajoamista sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyy rahoitusmalliin.
-Rahoitusmalli on lähtenyt eriytymään voimakkaasti. Siinä on tunnistettu myös suoranaisia virheitä, mutta niihin ei haluta tarttua, Leskinen harmittelee.
Ekhva on jo aiemmin ehdottanut, että diagnoosipohjaisesta mallista siirryttäisiin vakaampaan demografiseen malliin siihen asti, kunnes uusi rahoitusmalli on saatu luotua.
Yksityisen puolen diagnoosit syrjivät pieniä alueita lisää
Rahoitusmallin isot virheet tulivat näkyväksi viime vuonna. Loppuvuodesta saatiin vahvistus euromääräisestikin merkittävästä lisävinoumasta. Osalla hyvinvointialueista rahoitus kasvaa miljoonilla yksityisten terveyspalveluiden tuottamien diagnoosien kautta.
-Alueilla, joilla ihmisillä on taloudellinen ja maantieteellinen mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluita, nämä diagnoosit kerryttävät hyvinvointialueen rahoituksen pohjaa, vaikka ihminen ei julkisen palveluita edes käytä. Samalla sama rahoitus on pois alueilta, joilla vastaavaa saavutettavuutta tai vetoapua ei ole koskaan ollut, Leskinen kritisoi.
Tilinpäätös valmistuu keväällä, joten viime vuoden tiedot ovat tällä hetkellä vielä arvioita.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
