Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) on kohdennettava toimintaansa aiempaa tiukemmin lakisääteisiin palveluihin ja alennettava kustannuksia. Tämä kävi ilmi valtion kanssa käydyissä lisärahoituskeskusteluissa . Ensi vuonna Ekhva ei enää saa tehdä alijäämää.
Tiistaina 9.12.2025 aluevaltuusto sinetöi talousarvio, johon sisältyvät 37 miljoonan euron sopeuttamistoimet.
Sopeutusten kohdentaminen on pyritty jakamaan niin, että mikään lakisääteinen palvelu ei kärsi kriittisesti, mutta toki muutoksia on tulossa laajasti eri puolelle.
Ohessa muutamia aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Osasta näistä kokonaisuuksista emme vielä pysty antamaan yksityiskohtaisia tietoja, koska toiminnan käytännön suunnittelu on vielä kesken.
1. Imatran Honkaharjun kiirevastaanottoaikoja karsitaan. Mitä tällä tarkoitetaan ja mihin tämä ratkaisu perustuu?
Kiirevastaanottoaikoja supistetaan, yksi tunti arki-illoista ja 5 tuntia viikonlopuista ja arkipyhistä. Tällä säästetään kalliista ostopalveluista ja pystytään pitämään omaa toimintaa yllä. Tavoite on siirtää palvelun käytön suhdetta kiireellisestä toiminnasta kiireettömän suuntaan sen tiedon perusteella, miten palvelutarvetta eniten on. Kiirevastaanottoaikoja ja päivystyksellistä apua on jatkossakin saatavilla Kahilanniemen kampuksella Honkaharjuun jäävien kiirevastaanottoaikojen lisäksi.
2. Kolme ambulanssia siirretään päivätoimintaan. Mitä tämä tarkoittaa ja miten voitte taata, että eteläkarjalaisten ambulanssipalvelut ovat aina joka puolella maakuntaa lain säätämissä aikarajoissa? Osaa ensihoitoyksiköitä koskeva muutos siirtyä päivätoimintaan on tehty huomioiden sekä lakisääteinen palvelutasopäätös että tiedossa olevat tehtävämäärät ja yksiköiden käyttöasteet. Vaikka ensihoidon tilannekuva muuttuu joskus nopeastikin, on jo pidemmältä ajalta dataa kokonaisuudesta siten, että maakunnallisen resurssin käyttöä on mahdollista tehostaa.
Tehostaminen on välttämätöntä myös sopeutustoimien toteuttamiseksi, mutta toimintamallien muutosten suunnittelussa on tehty riskiarviointia. Huomioiden Etelä-Karjalan pitkät välimatkat ja laaja haja-asutus, on edelleen tärkeää, että yksiköitä on kokonaisuudessa riittävästi vastaamaan tehtäviin koko maakunnassa, eikä esitetty toiminnallinen muutos pidä sisällään palvelutasopäätöksessä esitettyjen tavoiteaikojen pidentämistä.
Nykyisillään aktiivityö yksiköissä on 15–30 % välillä, kun kansallisesti tavoitellaan n. 40 % aktiivityöasteita.
Ensihoidon vahvuus pidetään nykyisellään päiväaikaisessa toiminnassa, johon painottuu myös valtaosa tehtävistä. Yksiköiden liikuteltavuus asemapaikkojen välillä on avainasemassa ensihoidon kattavuuden ja vasteaikojen toteutumisessa. Kenttäjohtajat johtavat yksiköiden sijoittumista tehtäväperusteisesti ja vasteaikoja seuraten.
Jokaisella paikkakunnalla säilyy asemapaikka, jossa on päivisin auto ja miehitys. Jos jossakin on esimerkiksi auto ajossa tai paikkakunnalla ei ole autoa käytettävissä tulevien muutosten vuoksi, kenttäjohtajat huolehtivat siitä, että etäisyydet eivät kasva liian suuriksi ja tarpeen vaatiessa siirtävät autoja odottamaan lähemmäs. Tämä on jo tähänkin asti ollut normaali käytäntö. Yöaikaan (12 h) Rautjärven, Joutsenon ja Savitaipaleen asemilla ei välttämättä ole autoa odottamassa, mutta näiden kuntien ambulanssipalvelut turvataan muilla yksiköillä niin, että nopeaa apua on aina saatavilla.
3.Sopeutatte myös päivystyksestä ja yhteispäivystyksestä? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Päivystyksen sopeutus tarkoittaa käytännössä sitä, että yhteispäivystysmallin mukaisesti päivystyksellistä hoitoa vaativia potilaita hoidetaan yleislääketieteen, kirurgian ja sisätautien päivystäjien yhteistyöllä ja akuuttilääketieteen osaajien johtamana. Sekä sopeutusvaatimusten että toiminnallisten syiden vuoksi on järkevä karsia ostopalveluna tuotettua lääkärityötä.
Muutokseen vastataan toimintaa uudelleen organisoimalla ja kansallista ohjeistusta noudattavalla potilasluokittelulla.
Tällä tavoitellaan laadun paranemista niillä potilailla, joilla tilanne vaatii päivystyksellistä hoitoa varmistamalla oikea-aikainen ja oikean tyyppinen lääkinnällinen apu yhteispäivystyksen tuottamana.
Tällä hetkellä päivystykseen hakeutuu merkittävä määrä ihmisiä, joiden ongelma ei ole päivystyksellinen. Jotta resurssi saadaan kohdennettua välitöntä apua tarvitseville, tullaan potilaita jatkossa ohjaamaan aiempaa kattavammin kiirevastaanotoille ja kiireettömiä tapauksia hyvinvointiasemien palveluiden piiriin.
4.Sopeutuslistalla on myös toimenpiteitä muistipolin osalta. Mitä tarkoittaa ja heikkeneekö palvelu?
Toimintaa keskitetään Lappeenrannan alueelle. Meillä on ollut aiemmin vuokratiloja eri puolilla.
Toimintamalleja ja työnjakoa uudistetaan. Olemme ennen tarvinneet seurantaan enemmän henkilöstöä, mutta mm. digitalisaation ansiosta voimme muuttaa seurantaan liittyviä toimintatapoja osan asiakaskunnan kohdalla.
Tähän asti muistipolille on tullut paljon sellaisia asiakkaita, joita olisi voitu arvioida riittävästi perusterveydenhuollossa. Jatkossa keskitymme muistipolille kuuluviin tehtäviin sen sijaan, että tuottaisimme myös muita geriatrisia palveluja.
Joudumme sopeuttaessa tekemään lähinnä lakisääteiset palvelut, joten emme pysty jatkossa tuottamaan muistipolin palveluita entisellään, mutta tavoitteena on edelleen oikea-aikainen diagnostiikka ja asiantuntevat hoitolinjaukset ja konsultaatiot perusterveydenhuollolle. Meillä tähän asti palveluvalikoima on ollut normaalia (verrattuna muihin hyvinvointialueisiin) laajempi. Työprosessien tehostamisessa on meidän omien selvitysten mukaan myös tarvetta. Muistipolille on ajan saatossa kohdennettu varsin paljon resurssia, jota tässä taloustilanteessa on aiheellista tarkastella uusiksi.
5.Sairaansijojen vähennyksiä näkyy sopeutuslistalla. Ekhva on jo aiemmin tänä vuonna vähentänyt sairaansijoja. Miten tällainen vähennys onnistuu? Onko varauduttu esimerkiksi influenssakausiin?
Kuormituspiikkeihin varaudutaan seuraamalla aktiivisesti esimerkiksi epidemiatilannetta ja hyödyntämällä kaikkia Ekhvan vuodepaikkoja kokonaisuutena kuormituksen tasaamisessa. Lisäksi kotisairaalan käyttöä tehostetaan.
Sairaansijojen täyttöaste tulee olemaan nykyistä suurempi ja esimerkiksi influenssakausi vaatii ennakoivaa toiminnan suunnittelua. Tätä toteutetaan jo nyt rutiininomaisesti Ekhvan palveluissa.
6. HUS-laboratoriopalveluihin on tulossa sopeutuksia. Mitä tämä tarkoittaa?
Nämä neuvottelut ovat vielä kesken. Jokaisessa kunnassa säilyy näytteenotto. Muutokset aukioloajoissa ja viikonpäivissä tehdään perustuen pitkällä aikavälillä kertyneeseen tietoon näytteenoton käyttöasteista kiireisimpinäkin aikoina. Kerromme lisää, kun neuvottelut on saatu maaliin.
7. Asumisyksiköistä vähennetään 54 paikkaa. Lisäksi ikäihmisten palveluihin kohdistuu henkilöstövähennyksiä. Miten tämä on mahdollista, kun koko ajan on ihmisiä jonottamassa paikkoja?
Meillä työskentelee henkilöitä ja ammattiryhmiä, jotka eivät tee välitöntä asiakastyötä. Vain välitön asiakastyö lasketaan lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen. Tässä tilanteessa asumispalveluissa vahvistetaan hoitohenkilöstön määrää ja joudutaan tiukentamaan muun henkilöstön vahvuutta.
Asumispaikkojen tilanne on kokonaisuudessaan mennyt parempaan suuntaan 2025 aikana, joskin tilanne kuukausitasollakin vaihtelee. Jonotustilastoja lukiessa on huomattava, että odotusaika ikäihmisten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen alkaa asian vireille tulosta ja sen lisäksi tilasto ei erittele asiakkaita, jotka ovat syystä tai toisesta kieltäytyneet ottamasta tarjottua asukaspaikkaa vastaan. Jälkimmäisistä koostuu valtaosa niistä, jotka ovat ilman asumispaikkaa lakisääteisen odostusajan eli 3 kuukauden yli.
8. Vammaispalveluihin kohdistuu myös sopeutuksia ainakin ostopalvelujen osalta. Tämä voi aiheuttaa stressiä vammaisille, kun tuttu asuinpaikka vaihtuu. Miten tähän on varauduttu?
Asiakkaiden ja omaisten kanssa käydään tarvittavat keskustelut ja tehdään palvelutarpeen arviointi ja päätös. Tämän tekee aina asiakkaan oma työntekijä. Mikäli palvelutarpeen arvio osoittaa, että asukkaan palvelut ovat väärin mitoitettu, asumisenpaikkojen muutokset tehdään yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Etelä-Karjalassa on edellisten vuosien ja vuosikymmenten kuluessa osoitettu keskimääräistä raskaampia asukaspalveluita lievemmilläkin kriteereillä, sillä niitä on ollut helpommin saatavilla kuin tarkemmin kohdentuvia palveluita. Palveluiden skaalaa pyritään nyt korjaamaan vastaamaan aitoa palvelutarvetta aiempaa täsmällisemmin.
9. Omaishoidon palveluseteliuudistus ja palvelusetelien myöntämisen perusteet ovat sopeutuslistalla. Voitteko tiivistää miten nämä palvelut muuttuvat?
Palvelustelit kohdennetaan lakisääteisesti sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Henkilökohtainen budjetti on muuttumassa kohdennetuksi palveluseteliksi.
10. Perhepalveluihin kohdistuu henkilöstövähennyksiä? Lasketaanko tämän palvelun tasoa ja miten paljon?
Palvelut pystytään tuottamaan, mutta palveluun pääsyä voi joutua odottamaan hiukan pidempään ennen kuin uudet toimintamallimme sujuvoittavat toimintaa ja pystymme toimimaan ilman häiriökysyntää ja hukkaa entistä paremmin. Tilanteet arvioidaan kuitenkin jatkossakin yksilö- ja perhekohtaisesti, jolla pyrimme varmistamaan myös ensi vuonna, että viiveet eivät muodostu tilanteeseen nähden kohtuuttomiksi.
Lisätietoja:
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen, [email protected]
Ensihoito: ylilääkäri Pekka Korvenoja, [email protected]
