Ehkäisyn palvelupolku

Mikäli ehkäisyn aloitus on ajankohtainen tai tarvitset ehkäisyn seurantakäynnin, voit tehdä ajanvarauksen Oma Ekhvan kautta tai puhelimitse puh. 05 352 7260 (ma-pe klo 7–20).

Ehkäisyn aloittaa yleensä aina terveydenhoitaja eikä lääkärikäynti ole välttämätön.

Ehkäisymenetelmät jaotellaan kahteen pääryhmään, hormonaalisiin ja hormonittomiin. Voit tutustua eri ehkäisymenetelmiin tarkemmin täällä.

Seksitautien testaamista suositellaan ennen ehkäisyn aloittamista.

Synnytyksenjälkeisestä ehkäisymenetelmistä keskustellaan neuvolakäynnin yhteydessä.

Vastaanottokäynnin sisältöön voit tutustua tarkemmin täältä.  

Seurannan tarkoituksena on varmistaa, että käytössä oleva ehkäisymenetelmä on edelleen sopiva ja turvallinen. Lisäksi seurannassa arvioidaan mahdolliset haitat ja riskit sekä varmistetaan ehkäisyn oikeanlainen käyttö. Ehkäisyn seurantakäynnin hoitaa ensisijaisesti terveydenhoitaja.

Ehkäisymenetelmästä riippumatta ehkäisyn seurantakäynti on kolme kuukautta ehkäisyn aloittamisesta.

Mikäli ehkäisyn seurantakäynti on ajankohtainen, ajanvarauksen voit tehdä Oma Ekhvan kautta tai puhelimitse puh. 05 352 7260 (ma-pe 7-20).

Yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on sekä estrogeenia ja progestiinia, kun taas minipillerit sisältävät ainoastaan progestiinia.

Kaikilla ehkäisymenetelmillä ensimmäinen seurantakäynti terveydenhoitajan luona on noin 3 kuukautta ehkäisyn aloittamisen jälkeen. Jos ongelmia ei ole, seuraava seurantakäynti on yksilöllisesti 1–2 vuoden kuluttua reseptin uusimista varten.

Reseptin ehkäisyvalmisteeseen kirjoittaa joko lääkkeenmäärämiskoulutuksen saanut terveydenhoitaja tai lääkäri

Kierukat (hormonikierukka ja kuparikierukka) sopivat ehkäisymenetelmäksi kaikenikäisille naisille, myös synnyttämättömille. Sen ehkäisyteho on hyvä, eikä sen käyttö edellytä päivittäistä muistamista.

Kierukan asettaa lääkäri. Se voidaan asettaa missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa edellyttäen, että raskauden mahdollisuus on luotettavasti poissuljettu.

Tulehduskipulääkettä kannattaa ottaa 1–2 tuntia ennen kierukan asettamista. Tarvittaessa asetuskipua voidaan lievittää tehokkaasti puuduttamalla kohdunsuu puudutesuihkeella.

Ensimmäisen kierukan asettamisen jälkeen suositellaan seurantakäyntiä noin 3 kuukauden kuluttua. Yksilöllisesti seuraava seurantakäynti on 3–8 vuoden kuluttua, jolloin kierukka poistetaan tai vaihdetaan uuteen. Saat tästä tarkemmat ohjeet kierukan asettamisen yhteydessä.

Ehkäisykapseli asetetaan terveydenhuollon ammattilaisen toimesta erityisellä asettimella puudutetulle alueelle. Asennuksen jälkeen saat tarkemmat ohjeet kapselin käytöstä, seurannasta sekä haavanhoito-ohjeista.   

Ehkäisykapseli voi olla paikallaan kapselista riippuen 3-5 vuotta. Kun poistaminen tai vaihtaminen on ajankohtainen, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella tarjotaan maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, joiden kotikunta on Etelä-Karjalassa. Et tarvitse reseptiä tullessasi kierukan tai kapselin laittoon, lääkäri tekee tästä myöhemmin erillisen reseptimerkinnän. Kierukat ja kapselit asetetaan ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa..

Mikäli kotikuntasi on Etelä-Karjalan ulkopuolella, selvitä oman kotikuntasi maksuttoman ehkäisyn käytännöt.

Huomioithan, että kaikki ehkäisyvalmisteet eivät kuulu maksuttoman ehkäisyn piiriin. Maksuttoman ehkäisyn valmisteet ja rinnakkaisvalmisteet näet täältä. Kondomeja on saatavilla myös useimmissa oppilaitoksissa. Kysy rohkeasti lisätietoja oman oppilaitoksesi terveydenhoitajalta.

Nouda maksuton ehkäisyvalmiste varaamalla lyhyt noutoaika Oma Ekhvan kautta tai hyvinvointialueen asiakaspalvelukeskuksesta puh. 05 352 7260 (ma-pe klo 7–20).

Opiskeluterveyden 2. asteen opiskelijat noutavat ehkäisyn, joko Imatran Sampolta (Koulukatu 5, 2.krs, 55120 Imatra) tai Rakuunamäen opiskeluterveydestä (Kasarmikatu 9, 53900 Lappeenranta).

Muut asiakkaat noutavat ehkäisyvalmisteet ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolasta Lappeenrannasta tai Imatralta. Voit varata maksuttoman ehkäisyn noutoajan myös Luumäen, Savitaipaleen tai Parikkalan neuvolaan.

Huomioi, että kontrollien tulee olla tehty voimassa olevien käytäntöjen mukaan. Lyhyet noutoajat on tarkoitettu vain valmisteiden noutoon, ja tällöin valmisteelle tulee olla voimassa oleva resepti.

Seksitaudit ovat yleensä bakteerien tai virusten aiheuttamia infektioita, jotka leviävät suojaamattomassa seksissä. Tartunta voi tapahtua, kun emätineritettä, siemennestettä, esiliukastetta tai verta joutuu seksikumppanin limakalvoille tai avoimiin haavoihin. Kondomi ja suuseksisuoja tarjoavat tehokasta suojaa näitä infektioita vastaan.

Monet seksitaudit voidaan ehkäistä ja hoitaa. Seksitaudit voivat olla täysin oireettomia, joten on suositeltavaa käydä testissä, jos on syytä epäillä tartuntaa. Seksitaudin voi yleensä todeta laboratoriotutkimuksella tai jossain tapauksissa kliinisen oirekuvan perusteella.                           

Julkisessa terveydenhuollossa seksitautien testaus on maksutonta. Saat lisätietoja seksitautien Käypä hoito -suosituksesta.

Jos epäilet seksitautia, voit tehdä oirearvion Omaolo-palvelussa. Toisen asteen opiskelijana voit olla yhteydessä omaan opiskeluterveydenhuoltoon tai asian voi ottaa puheeksi ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan käynnin yhteydessä.

Mikäli olet alle 15-vuotias ja epäilet seksitautia, ole yhteydessä hyvinvointialueen asiakaspalvelukeskukseen.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on keskitetty puhelinpalvelu ma-pe 7-20 p. 05 352 7260. Kiireettömissä asioissa voit jättää soittopyynnön klo 7-14 välillä.

Mikäli haluat tietää lisää seksitaudeista, voit tutustua niihin tästä oppaasta.

Seksitaudit hoidetaan siellä missä lähete tutkimuksiin on tehty, ja hoito tapahtuu todetun taudin mukaan.

Suositus on, että tartunnan saanut ilmoittaa itse kumppaneilleen tartunnasta ja kehottaa hakeutumaan tutkimuksiin omalle terveysasemalle. Tarvittaessa terveydenhuollosta voidaan olla suoraan yhteydessä mahdollisiin muihin tartunnan saaneisiin. Vakituinen seksikumppani tulee hoitaa samanaikaisesti uusintatartuntojen ehkäisemiseksi.  

Elämäntilanteiden muuttuessa ehkäisyn tarvekin voi muuttua, kuten esimerkiksi parisuhteen päättyessä. Silloin on syytä miettiä kannattaako toimivaa ehkäisyä lopettaa vai onko jatkaminen parempi vaihtoehto.

Mikäli käytät ehkäisyä hoitona muuhun tarkoitukseen kuin raskauden ehkäisyyn, ja haluat lopettaa tämän, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin.

Jos käytössäsi on ehkäisykapseli, varaa aika kapselin poistoon suoraan lääkärille lähettämällä kiireetön viesti Oma Ekhvan kautta ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolaan. Kierukan poistoon varaa aika ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan hoitajalle.

Mikäli haluat vaihtaa käytössä olevaa ehkäisymenetelmän toiseen, voit                           varata ajan vastaanotolle helposti sähköisesti Oma Ekhvan kautta.

Ehkäisymenetelmää vaihtaessasi noudata aina terveydenhuollon                            ammattilaisen ohjeita ehkäisyn toteutuksesta.

Jos suunnittelet raskautta, ehkäisypillerit tai ehkäisylaastarin voit jättää itsenäisesti pois käytöstä. Jos käytössäsi on ehkäisykapseli, varaa aika kapselin poistoon suoraan lääkärille lähettämällä kiireetön viesti Oma Ekhvan kautta ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolaan. Kierukan poistoon varaa aika ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan hoitajalle. 

Jos raskautta ei ala kuulua ja mietit, milloin hakeutua hoitoon, katso lisätietoja täältä. Lapsettomuuden alkuselvittelyt tehdään ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa, ja tarvittaessa näiden perusteella tehdään lähete Naistentautien poliklinikalle.

Kohdunkaulan syövän seulontoihin tulee kutsu kaikille 25–65 –vuotiaille, muutoin näyte voidaan ottaa seurantakäynnillä kliinisen tarpeen mukaan. Lisätietoa aiheesta löydät kohdunkaulan syövän seulonnat sivulta.

Alle 20-vuotiaalta ei tarvitse ottaa rutiininomaisia PAPA-näytteitä.

PAPA-näyte voidaan ottaa 20-25-vuotiailta yksilöllisen tarpeen mukaan, jonka arvion tekee terveysalan ammattilainen käynnin yhteydessä.

Jälkiehkäisyä tarvitaan tilanteessa, jos on riski ei-toivotusta raskaudesta suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Sen tarkoituksena on estää ovulaatio tai alkion kiinnittyminen kohtuun.                                                      

Jälkiehkäisyä voidaan käyttää kuukautiskierron kaikissa vaiheissa. Ehkäisyteho on paras, kun valmiste otetaan mahdollisimman pian heti yhdynnän jälkeen.

Jälkiehkäisy voidaan toteuttaa hormonaalisella valmisteella (levonorgestreeli tai ulipristaaliasetaatti), jos suojaamattomasta yhdynnästä on kulunut alle 72–120 h, käytettävän jälkiehkäisyvalmisteen mukaan.

Valmisteet saa apteekista ilman reseptiä. Mikäli kuukautiset ovat myöhässä, tee raskaustesti.

Lisätietoa aiheesta voit lukea täältä.

Raskauden keskeytys on monelle iso ja harkintaa vaativa päätös. Jos haluat keskeyttää ei-toivotun raskauden, tutustu ohjeisiin Naistentautien poliklinikan  verkkosivuilta.

Mikäli sinulla on kysyttävää tai jokin asia mietityttää, voit ottaa yhteyttä Oma Ekhvan kautta.