Kati Haimila, toimintayksikön esihenkilö, Välskäri
Kati on tällä hetkellä esihenkilönä useammassa vammaispalvelujen yksikössä. Hän kertoo kiinnittävänsä esihenkilötyössään huomiota kuuntelemiseen ja vastuun antoon.
Katin mukaan hyvät kollegat, työyhteisö, toisen kunnioitus sekä vapaus tehdä työtänsä omalla tavalla luovat hyvän työpaikan.
− On aina kiva tulla töihin, kun on iloinen puheensorina ja kuuluu naurua. Asiakkaat otetaan hyvin huomioon arjen keskellä, heidän kanssaan keskustellaan, kysellään mielipiteitä ja tehdään yhdessä – se on ihan paras juttu täällä.
OMA TYÖ
Kati toimii esihenkilönä kolmessa vammaispalvelujen yksikössä. Hän jakaa työviikkonsa siten, että on kolme päivää Joutsenossa ja kaksi päivää Parikkalassa.
− Vastuullani on Välskärissä 25 työntekijää, Parikkalan toimintakeskuksella neljä ja Petäjämäessä 12 työntekijää. Tiimivastaavat työskentelevät Välskärissä ja Petäjämäessä.
Välskäri on vammaispalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö, jossa on 22 asuntoa täysi-ikäisille vammaisille, paljon tukea tarvitseville henkilöille. Yksikössä järjestetään pitkäaikaisen asumispalvelun lisäksi päivätoimintaa, lyhytaikaista huolenpitoa sekä lyhytaikaista sosiaalipäivystyksellistä hoivaa ja huolenpitoa vammaispalvelujen asiakkaille. Yksikön päivätoimintaan osallistuu tällä hetkellä omien, alle 65-vuotiaiden asukkaiden lisäksi neljä yksikön ulkopuolista henkilöä.
Urapolku
Valmistuminen sairaanhoitajaksi ja tutustuminen vammaispalveluihin
Kati valmistui mielenterveyspuolen sairaanhoitajaksi lama-aikana reilut 30 vuotta sitten ja teki valmistumisensa jälkeen kaksi työjaksoa vanhuspuolella sekä yhden dementiayksikössä. Jaksotuksena oli tuolloin puoli vuotta töissä ja puoli vuotta työttömänä. Vakituisiin työpaikkoihin riitti hakijoita monia satoja, jopa yli 500 henkilöä yhtä tehtävää kohti.
Seuraavaksi työskentelyjaksoksi oman vaihtelutoiveen pohjalta, ehdotettiin työtä vammaispalveluissa. Hovinpellon hoitokoti oli ensimmäinen kosketus vammaispalveluihin ja Kati tykästyi työhön välittömästi. Vuosi oli 1998. Tämän jälkeen työura on jatkunut lähes yksinomaan vammaispalveluissa.
Kesätyöt mielenterveyspuolella
Kahtena kesänä 2000-luvun alkupuolella Kati oli mielenterveyspuolella kesätöissä, mutta mieli halusi takaisin vammaispalveluihin.
Sairaanhoitajana Pihlajakodissa ja Hovinkulmassa
Hovinpellon hoitokodin nimi muutettiin Pihlajakodiksi, jossa Kati työskenteli pääsääntöisesti vuoteen 2005 saakka. 2005–2006 vaihde vierähti viereisessä, tuetun asumispalvelun yksikkö Hovinkulmassa.
Kiertävänä varahenkilönä
Kati oli noin vuoden ajan kiertävänä varahenkilönä vammaispalveluissa, jolloin kaikki vammaispalveluiden silloiset yksiköt tulivat tutuiksi.
Vuodesta 2006 lähtien ympärivuorokautisessa palveluasumisen yksikössä
Vuonna 2006 Kati ohjattiin varahenkilön ominaisuudessa Honkakotiin Taipalsaarelle, jolle tielle jäi. Taipalsaarelta yksikkö muutti vuonna 2015 Joutsenoon ja nimi muuttui Välskäriksi.
Työ toimipistevastaavana
Toimipistevastaavan työssä Välskärissä vuosina 2018–2020.
Työ esihenkilönä
Vuoden 2020 huhtikuusta Kati on toiminut esihenkilönä Välskärissä.
Esihenkilöopinnot
Kati suoritti lähiesimiestyön ammattitutkinnon SamPossa ja valmistui vuonna 2022.
Lisää yksiköitä vastuulle
Tammikuussa 2026 Parikkalasta tuli Katin vastuulle lisäksi kaksi yksikköä, asumisyksikkö ja päivätoimintayksikkö.
”Vammaispalveluissa asiakkaat ovat todella välittömiä ja avoimia. Kaikenlaisia kommelluksia, ikimuistoisia ja hauskojakin tapahtumia on vuosien varrelle mahtunut – ei ole tylsää työpäivää ollut vielä kertaakaan.”, kertoo Kati Haimila.
Miten yhteisöllisyys & Etujoukkue on näkynyt Ekhvalla?
Täällä kaikki tekee yhteisen tavoitteen eteen töitä – ruohonjuuritasolta johtoportaaseen asti. Tahtotila on kova, että vaaditut säästöt saadaan toteutumaan, jotta pysyttäisiin itsenäisenä hyvinvointialueena. Jokapäiväisessä työssä noudatetaan strategiaa ja arvoja.
Vammaispalveluissa ollaan, ehkä muita vastuualueitamme enemmän kuin “yhtä suurta perhettä” ja yhteisöllisesti tekemisissä toistemme kanssa. Etenkin päivätoiminnoistamme tehdään vierailuja toisiin yksiköihin ja järjestetään yhteisiä tapahtumia, jolloin sekä asiakkaat että henkilökuntakin tulee tutummaksi. Henkilöstön yhteiskäytön mukaisesti annamme apua toisiin yksiköihimme, niin asumisen puolelle kuin toiminnallisiin palveluihinkin, aina kun mahdollista.
Hyvässä työporukassa voi kysyä kaikesta mikä mieltä painaa
Kati kertoo kiinnittävänsä esihenkilötyössään huomiota kuuntelemiseen ja vastuun antoon.
− Haluan olla kuunteleva esihenkilö, oveni on aina palaverien ja koulutusten ulkopuolella auki – saa tulla juttelemaan ja kysymään mitä haluaa. Tervehdin ja pyrin ottamaan tasapuolisesti kaikki huomioon. Pohdiskelen myös paljon ja etsin ratkaisuja. Pyrin antamaan vastuuta ja odotan myös, että henkilökunta kantaa oman vastuunsa. Tarpeen mukaan olen jämäkkä.
Katin mukaan hyvät kollegat, työyhteisö, toisen kunnioitus sekä vapaus tehdä työtänsä omalla tavalla luo hyvän työpaikan.
− On aina kiva tulla töihin, kun on iloinen puheensorina ja kuuluu naurua. Asiakkaat otetaan hyvin huomioon arjen keskellä, heidän kanssaan keskustellaan, kysellään mielipiteitä ja tehdään yhdessä – se on ihan paras juttu täällä.
Yhdenvertaisuutta, yksilöllisyyttä, oman näköistä elämää sekä itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja niitä myös vammaispalveluissa korostetaan.
− Työntekijöideni työssä jaksamisen pyrin ottamaan hyvin huomioon, esimerkiksi työvuorosuunnittelussa perhe- ja henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaisesti sekä osa-aikaisen työn mahdollistamalla.
− Työssäni noudatan annettuja raameja ja ohjeistuksia. Kysyn herkästi, jos on epäselvyyksiä – olen ehkä turhankin tarkka ja perusteellinen tekemisissäni. Mietin ja viilaan… tunnollisuudesta tunnettuna, kun en osaa tehdä asioita “puolivillaisesti”. Otan aina myös kollegani huomioon- autan, jos osaan, kun apua pyydetään. Meillä on hyvä porukka; voi kysyä kaikesta mikä mieltä painaa, välillä nauru raikaa ja murheitakin jaetaan.
”Tulee hyvälle tuulelle, kun näkee asiakkaiden iloisuuden ja onnistumisen riemun. Toisen ilo saa omankin mielen iloiseksi ja aina jaksaa sitten taas paremmin, kertoo Kati.
Mitä sanoisit henkilölle, joka miettii vammaispalveluja alana?
Monesti kun työntekijä on ensimmäistä kertaa tullut vammaispalveluihin töihin, on hänellä saattanut olla ennakkoluuloja vammaisia henkilöitä kohtaan – mutta on sitten nopeasti tykästynyt alaan.
− Ennakkoluulot vammaisista henkilöistä ovat usein vääränlaisia. Sen huomasin itsekin nuorena, vastavalmistuneena hoitajana. Lähde rohkeasti kokeilemaan, ilmoittaudu vuoroon Sotenderissa vaikka päiväksi tai pyri kesätöihin.
Vammaispalveluissa Kati kuvaa olevan yhteinen tekemisen hyörinä, joka tekee työstä paljon mielekkäämpää.
− Avun antaminen ja tarjoaminen on iso plussa – asioita tehdään yhteisen hyvän eteen.
Joutsenossa myös kylän asukkaat ovat sanoneet, että on todella ilahduttavaa, kun liikutte täällä asiakkaiden kanssa.
Työ on antoisaa ja monipuolista, asiakastyö vilpittömyytensä ja avoimuutensa vuoksi palkitsevaa.
Millaisia mahdollisuuksia on ollut ja on jatkossa kehittyä?
Ekhvalla on Katin mukaan ollut hyviä mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla.
− Ensin olin sairaanhoitajana, sitten tiimivastaavana, ja sen jälkeen kysyttiin esihenkilöksi. Aikani mietin, että onko miusta tähän työhön esihenkilönä. Varmasti olisi mahdollisuuksia vieläkin eteenpäin urallaan pyrkiä, mutta nyt tuntuu, että toimenkuvani on sopiva ja tarpeeksi haastava näin.
Miksi hyvinvointialueelle töihin?
Kati kertoo tykästyneensä vammaispalveluihin heti alkuunsa, koska asiakkaiden kanssa oleminen on niin välitöntä ja avointa. Palaute tulee suoraan ja heti.
− Asiakkaamme ovat pääsääntöisesti iloisia ja tyytyväisiä elämäänsä, kun on tuttuja hoitajia, jotka antavat heille aikaansa, pääsevät päivätoimintaan ja saavat hyvää ruokaa. Nämä kolme asiaa, kun toimii, niin mikä voisi olla paremmin.
Pitkän uran vammaispalveluissa tehneenä, on vaikea kuvitella työskentelyä toisella vastuualueella tai aivan toisenlaisessa ammatissa.
Onnistuminen, asioiden eteneminen ja tavoitteeseen pääseminen motivoivat Katia työssään.
