Etelä-Karjalaan tulisi saada yksi yhteinen ryhmä vammaisten henkilöiden etua ajamaan
Syyskuussa ruokolahtelainen Anni Pitkämäki valittiin hyvinvointialueemme vammaisneuvoston puheenjohtajaksi toimikaudelle 2025–2029. Anni hoiti puheenjohtajan tehtävää myös edellisellä valtuustokaudella.
Anni Pitkämäki toivoo, että kunnat ja hyvinvointialue voisivat jatkossa tehdä vielä tiiviimpää yhteistyötä esteettömyys- ja saavutettavuusasioiden eteen.
− Olisi järkevää, että Etelä-Karjalassa olisi yksi yhteinen ryhmä, joka antaisi kommentteja ja jakaisi tietoa vammaisten henkilöiden huomioimiseksi. Esimerkiksi rakentamisessa huomioidaan luiskat, jotta niihin pääsee pyörätuolilla. Myös kontrastivärit ja vaikkapa materiaalivalinnat pitäisi laajasti huomioida, sillä ne vaikuttavat näköön ja kuuloon. Kalliimpaa on jälkikäteen korjata rakennuksia esteettömiksi, kuin ottaa asiat huomioon heti suunnitteluvaiheessa.
Anni kertoo yleisenä huolenaiheenaan sen, miten monta kertaa kuulee sanottavan, ettei jossain kunnassa ole vammaisia henkilöitä ollenkaan.
Ei osata ymmärtää, että vammaisia henkilöitä on vauvasta vaariin ja he tarvitsevat ikäryhmittäin erilaisia palveluita.
Anni Pitkämäki
Pitkämäen mukaan asukkaat ovat häneen paljon yhteydessä – kiitosten ja arjen haasteiden kanssa – ja hän toivoo, että jatkossakin oltaisiin vammaisneuvostoon yhteydessä.
− Ei kannata jäädä yksin haastavien tilanteiden kanssa, sillä positiivisen keskustelun kautta myös isommat haasteet löytävät paremmin ratkaisun. Meillä Etelä-Karjalassa onneksi viestiä halutaan kuulla ja olemme siitä onnellisessa asemassa, että yhteistyö toimii hyvin. Kun otan hyvinvointialueelle asioita esiin, niitä lähdetään ripeästi selvittämään ja pyritään löytämään ratkaisuja. Myös järjestöt on hyvin otettu mukaan tapahtumiin ja muuhun toimintaan.
Anni kertoo olevansa tuore äiti ja uudessa elämäntilanteessa pienen vauvan kanssa. Asia on saanut osakseen myös ihmettelyä.
− Toisaalta on huvittavaa, mutta myös hämmentävää, miten paljon ihmiset miettivät, että miten mie sokeana äitinä pärjään. Ihmiset ovat huolissaan ja asiaa kummeksutaan.
Uuden lainsäädännön myötä Pitkämäen mukaan on myös sellainen riski, ettei esimerkiksi hoksata sitä, ettei ikääntynyt vammainen henkilö ole yhdenvertainen muihin ikäihmisiin verrattuna, sillä hän tarvitsee eri tavalla apua arjessa selviytyäkseen.
− Kustannus siitä, että annetaan ikäihmiselle oikeus henkilökohtaiseen apuun kotona – jotta saa apua ja pystyy arjessa toimimaan – niin loppupeleissä tullaan säästämään siihen verrattuna, jos ikäihminen joutuu ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Ikäihmisen toimintakyky pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään silloin, kun hän pystyy omassa kodissaan aktiivisesti toimimaan.
Millä tavalla vammaisneuvosto vaikuttaa?
Puheenjohtaja Anni Pitkämäki kertoo esimerkkejä:
Annin mielestä on hyvä, että vammaisneuvosto otetaan mukaan projektien alkuvaiheessa – silloin asiat voidaan ottaa huomioon heti suunnitteluvaiheessa.
− Jos huomataan uusien palveluiden kohdalla, ettei ne toimikaan joillekin asiakasryhmille, niin kalliimmaksi tulee korjata palveluita jälkikäteen.
Vammaisneuvoston jäsenet ovat olleet mukana myös kehittäjäryhmässä, jossa mietittiin säästömahdollisuuksia.
− Syksyn työpajassa kehitimme yhdessä vammaispalveluiden toimintaa ja mietimme, että missä kohtaa voisi olla mahdollisuus säästää. Meidän viestiämme kuunneltiin siinäkin. On monia kohtia, joissa toimintaa voisi tehostaa – on se sitten vaikkapa jokin asiakkaille tarpeeton toimintamalli, niin sellaisia kannattaisi karsia tai oikaista.
Vammaisneuvosto saa vaikuttaa myös kilpailutuksiin liittyviin asioihin, esimerkiksi kehitysvammaisten asumisen palveluiden kilpailutuksen yhteydessä vammaisneuvosto antoi omia huomioitaan.
Anni kertoo, että vaikuttamistoimielimistä valittiin jäseniä osallisuus- ja demokratiajohtokuntaan, mikä on ollut hyvä kanava asioiden esiin tuomisessa.
Hyvinvointialuejohtaja Sally on luonut kulttuurin, että vammaisneuvosto vierailee vuosittain hyvinvointialueen johtoryhmän kokouksessa.
− Jory-vierailu on hyvä kanava tuoda esiin kiitoksia ja myös sellaisia asioita, joissa tarvitaan kehitystyötä. Meillä on esimerkiksi omien digitaalisten palveluiden saavutettavuusongelmia – Ekhvassa ei palautekanava ole täysin saavutettava – sen pääsee täyttämään apuvälineillä mutta ei voi lähettää.
Lisätietoja:
Anni Pitkämäki, vammaisneuvoston puheenjohtaja, puh. 044 578 5271, anni_vaananen(at)hotmail.com
