Sari Kauria, sosionomi YAMK, toimintayksikön esihenkilö, vammaispalvelujen tuettu asuminen Imatra sekä Palvelutalo Juhonkoti
Etujoukkueen jäsenenä ja oman toimintayksikkönsä esihenkilönä Sari kertoo olevansa ensisijaisesti suuntaa näyttävä valmentaja.
− Olen lempeästi jämäkkä valmentaja. Koen että otan syötöt vastaan, riippumatta kierrepalloista, joita tulee – ne pitää osata pelata hyvin. Syötän myös takaisin, eli tuon omaa mielipidettäni esiin ja delegoin tehtäviä. Luotan omaan joukkueeseen eli tiimiini ja sen osaamiseen – annan vastuuta, jonka avulla joukkueen jäsenet voivat loistaa.
− Yritän tunnistaa kaikkien henkilökohtaiset vahvuudet, jotka auttavat pelaamaan yhteiseen ja samaan maaliin. Olen helposti lähestyttävä ja avoin – yritän luoda hyvää, avoimen vuorovaikutuksen ilmapiiriä.
OMA TYÖ
Sarin esihenkilötyöhön kuuluu henkilöstö- ja talousjohtamista sekä yksikön ja sen toiminnan johtamista. Toisen yksikön esihenkilön sijaistaminen kuuluu myös Sarin tehtävään.
− Vastaan asiakkaan palvelukokonaisuudesta, laadun ja ylipäänsä koko toiminnan kehittämisestä. Muutosjohtaminen ja muutosta tukevan ilmapiirin kehittäminen on tällä hetkellä tärkeänä osana toimenkuvaani.
Urapolku
Opinnot suurtalousesihenkilöksi
Lapsena Sari haaveili sairaanhoitajan työstä. Kun opinnot tulivat ajankohtaiseksi, olivat sairaanhoitajaopinnot nousseet niin sanotusti trendiopinnoiksi, eikä Sari kokenut valtavirran mukaan menoa mielekkäänä, vaan päätyi opiskelemaan suurtalousesihenkilölinjalle.
Alan vaihto ja sosionomi-opinnot
Myöhemmin Sari halusi kuitenkin vaihtaa sote-alalle, ja suoritti sosionomi-opinnot Lappeenrannassa 2009 ja myöhemmin sosionomin YAMK-opinnot Mikkelissä, josta valmistui 2016.
Työ yksityisessä lastensuojeluyksikössä ja perhekodissa
Valmistumisen jälkeen Sari oli töissä lastensuojelussa 2009–2020 yksityisessä lastensuojeluyksikössä ja perhekodissa. Lastensuojeluyksikön satunnaiset kehitysvammaiset asiakkaat herättivät ensi kertaa Sarin kiinnostuksen toimialaa kohtaan. Kiinnostusta tukivat työn ohessa suoritetut nepsy- ja erityispedagogiikan opinnot.
2020 töihin Ehvan vammaispalveluihin
Vuosina 2018 ja 2020 Sarin tuttava vinkkasi vammaispalveluissa olevista avoimista työpaikoista. Syksyllä 2020 Sari haki paikkaa ja tuli valituksi Ekhvan vammaispalveluiden vastaavan ohjaajan paikkaan Paajalanrinteeseen.
2022 esihenkilöksi vammaispalvelujen tuettuun asumiseen
Esihenkilötyöhön Sari siirtyi vuonna 2022.
”Tämä on joukkuepeliä, tässä ei voi kukaan sooloilla, jotta yhteiseen tavoitteeseen pääsemme. Valmentajan roolissa luon pelipuitteet ja välineet, jotta joukkueeni on hyvä tehdä töitä – olen tukemassa tiimiläisiä ja autan valmentavana johtajana oikeaan suuntaan.”, kuvaa Sari Kauria.
Miten yhteisöllisyys & Etujoukkue on näkynyt Ekhvalla?
Esihenkilötyö on yleisesti ottaen yksinäistä, mutta Sarin mukaan Ekhvalla on luotu sellaisia esihenkilötyötä tukevia rakenteita, jotka saavat aikaan yhdessä ja yhteisten päämäärien eteen tekemisen kokemuksen.
− Meidän esihenkilöiden yhteisinä koulutuspäivinä toimivat ”on ramp” -koulutukset ja karttapäivät, sitten on myös Sallyn aamukahvit – kaikista näistä tulee kokemus, että me esihenkilöt teemme yhdessä tätä työtä.
Sarin mielestä esihenkilöiden vahva sitouttaminen yhteisiin arvoihin on tärkeää – kun asioita viedään säännönmukaisesti eteenpäin, luo se myös yhteisöllisyyttä.
− Olemme samojen asioiden äärellä, kaikki esihenkilöt.
Sari pohtii, että esihenkilöllä on tärkeä rooli arvojen ja kaikkien asioiden juurruttamisessa omaan tiimiinsä.
− Yhteisöllisyyttä luo se, kun on esihenkilönä aidosti läsnä. Jos esihenkilö ei näyttäydy, niin ei voi puhua yhteisöllisyydestä.
Henkilöstölle viestimiseen on Ekhvalla panostettu
Sari on tyytyväinen siitä, että Ekhvalla on panostettu viestintään, sillä henkilöstölle viestimistä on paljon.
− Viestintä ei ole vain esihenkilöiden vastuulla, vaan on esimerkiksi kaikille työntekijöille tarkoitetut henkilöstöinfot, jonne kokoonnutaan ja puhutaan avoimesti asioista.
Jalkautumista kentälle on tehty myös esimerkiksi ylimmän johdon puolesta – se tuo myös yhteisön tunnetta, kun johtajat käyvät TET:issä ja näyttävät mallia.
− Hyviä, toimivia käytänteitä on myös meidän esihenkilöiden hyvä löytää ja viedä omaan tiimiin.
Ekhvan sisäiset ja esihenkilökoulutukset ovat Sarin mielestä olleet tosi hyviä. Vastuuta tarjotaan ja sitä on mahdollisuus ottaa omien rahkeiden mukaan, toimeksiantojen mukaisesti – mikäli haluaa jotain projekteja tai extraa omaan työhönsä ottaa. Ekhvalla on aina mahdollisuus tutustua toisiin yksiköihin ja myös toisen toimialan yksiköihin, mikä tuo omaan työhön uutta näkökulmaa ja sisältöä.
”Tässä voi olla mahdollistamassa asiakkaille niin tärkeitä asioita, joita asiakkaat ilman hoitajaa tai ohjaajaa eivät välttämättä voisi tehdä. Päivien sisältö myös vaihtelee – asiakkaiden kanssa kun pystymme tekemään erilaisia, kivoja juttuja.” kertoo Sari työskentelystä vammaispalveluissa.
Asiakkaat ja osaavat työntekijät tekevät huonosti alkaneesta päivästä aina paremman
Sarin mukaan hänen työnsä vammaispalveluissa on vaihtelevaa työtä, eikä kahta samanlaista päivää ole. Työssä on myös riittävästi haasteita, mikä luo mielekkyyttä.
− Parasta on oman tiimin innostuneisuus sekä tosi osaavat ja huumorintajuiset kollegat. Isossa roolissa ovat meidän asiakkaamme – niin huonoa päivää ei ole itselläni, ettei se töihin mennessä, asiakkaat ja työntekijät kohtaamalla paranisi. Voin aina myös ottaa yhteyttä kollegoihin ja mietimme tarvittaessa asioita yhdessä. Vertaistuessa on voimaa!
Vammaispalveluissa on erilaisia asiakasryhmiä, joiden parissa työskennellä
Isossa organisaatiossa on Sarin mukaan aina mahdollisuuksia työskennellä monipuolisesti.
− Vammaispalvelujen toimialan sisällä on myös mahdollisuuksia työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa, esimerkkeinä tuetun asumisen yksikkö tai hoidollinen yksikkö.
Vammaispalveluiden pitovoima syntyy aidoista asiakkaista
Sari pohtii, että esimerkiksi nuorissa voi vielä olla arkuutta lähteä kehitysvammatyötä tekemään.
− Mutta sitten kun kerran vammaispalveluihin lähtee, on siinä pitovoimaa – asiakkaat ovat niin aitoja ja heiltä saa suoran palautteen.
Vammaispalveluiden merkityksellinen työ ja aito ilo asiakkailta on suuri tekijä työn mielekkyydessä:
− Tässä voi olla mahdollistamassa asiakkaille niin tärkeitä asioita, joita asiakkaat ilman hoitajaa tai ohjaajaa eivät välttämättä voisi tehdä. Päivien sisältö myös vaihtelee – asiakkaiden kanssa kun pystymme tekemään erilaisia, kivoja juttuja.
