”Päätös tuo näkyväksi tämän rahoitusjärjestelmän mahdottomuuden. Olemme lakilimbossa. Valtioneuvoston tulisi tehdä nyt nopeasti lakimuutos ennen kuin ensi vuoden talousarviot lyödään lukkoon.”
Itä-Suomen hallinto-oikeus on antanut tänään (15.10.) päätöksensä, jonka mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) aluevaltuuston viime joulukuussa hyväksymä talousarvio vuodelle 2025 ja taloussuunnitelma 2026-2028 on lainvastainen, koska se ei noudata hyvinvointialuelain 115 pykälän mukaista alijäämien kattamisen aikataulutavoitetta.
Hyvinvointialuelain mukaan alueen tulee tehdä tasapainoinen talousarvio. Jos hyvinvointialue ei talouden tasapainoon pysty, alijäämät kuluvalta ja seuraavilta vuosilta tulee kattaa viimeistään kahden seuraavan vuoden kuluessa.
Hallinto-oikeus huomauttaa myös perusteluissaan, että Ekhva ei ole tarkastellut lisärahoituksen mahdollisuutta. Toisin sanoen Ekhva ei hakenut lisärahoitusta valtiolta, jolla on ensisijainen vastuu turvata riittävä rahoitus.
Lisärahoitushakemus ei olisi ollut ratkaisu
Ekhva vetosi lakien normiristiriitaisuuteen omassa vastineessaan. Vastakkain joutuvat hyvinvointialuelain taloutta koskeva pykälä ja perustuslaki sekä palveluita määrittävä lainsäädäntö, jotka turvaavat riittävät palvelut alueen asukkaille. Ongelman ydin on keskeisesti siinä, että rahoitusmallin valuvikojen vuoksi niin Ekhvan kuin monen muunkin hyvinvointialueen rahoitus on alusta asti ollut selvästi alimitoitettu ja edelleen voimakkaasti eriytyvä.
– Ensisijaistesti meidän tehtävämme on turvata perustuslain mukaisesti eteläkarjalaisten riittävät sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Näin myös oikeuskansleri päätöksessään totesi jo keväällä, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Lisärahoitusta hyvinvointialue ei hakenut viime vuonna, koska valtiovarainministeriön (VM) informaatio-ohjaus sekä Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle tehty lisärahoituspäätös antoivat selvästi viitteen, että Etelä-Karjalan perusteet lisärahoitukselle eivät olleet riittävät.
-Tänä vuonna lisärahoitusta toki haimme, ja saimme juuri odotetusti kieltävän päätöksen. Päätöksessä todettiin, että lisärahoitus tarkastelee vain kuluvaa vuotta, joten viime vuonna olisi käsitelty vain vuotta 2024 eikä talousarviovuotta 2025, jonka talousarvioon hallinto-oikeus nyt otti kantaa. Lisäksi VM niin ikään selkeästi linjasi, että lisärahoitusta arvioitaessa ei oteta huomioon alueelle kertyneitä alijäämiä. Yhteinen näkemys tästä normiristiriidan jatkamisesta huolimatta oli kuitenkin se, että perustuslakia ei saa rikkoa, vaan palvelujen turvaaminen on ensisijaista, Leskinen painottaa.
Hänestä hallinto-oikeuden päätös on sikäli hyvä, että se tekee näkyväksi koko rahoitusjärjestelmän ja lakien isot ristiriidat.
-Olemme ajautuneet lakilimboon, josta ei pääse irti. Emme mitenkään voi noudattaa yhtä aikaa talouteen ja palveluihin liittyvää lainsäädäntöä, emmekä saa lisärahoitustakaan suppean tarkasteluikkunan vuoksi, mutta saamme samaan aikaan velvoittavia päätöksiä lainsäädännön osien noudattamiseksi.
Ekhva luottaa, että perusoikeuksien mukaisten palveluiden turvaaminen on edelleen peruskivi päätöksenteolle ja toiminnoille.
-Valtioneuvoston olisi viimeistään nyt hyvin nopeasti reagoitava tähän tilanteeseen ja muutettava hyvinvointialuelain 115 pykälän alijäämän kattamisvelvoitetta ennen kuin alueet tekevät päätöksiä ensi vuoden talousarvioistaan. Hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan varsin merkittävä myös muille hyvinvointialueille, Leskinen vaatii.
Mitä nyt?
Ekhvan kannalta nyt tullut hallinto-oikeuden ratkaisu vain syventää normiristiriitaa, joten Ekhva hakee päätökseen valituslupaa.
Lisäksi lisärahoitusprosessin ja rahoitusmallin viallisuuden vuoksi alue tekee oikeuskanslerille uuden kantelun ja käynnistää erikseen lisärahoituspäätöstä koskien muutoksen haun hallinto-oikeudessa.
Mikäli normiristiriitaa ei edelleenkään ratkota ja ensi vuoden talousarvio laadittaisiin pykälän 115 mukaisesti, olisi Ekhvan viiveettä valmisteltava käynnistettäväksi vähintään 3700 henkilötyövuotta vastaava toimintojen alasajo.
Tämän kaiken keskellä hyvinvointialueen toiminta jatkuu normaalisti peruspalvelut turvaten.
Ensi vuoden talousarviovalmistelu jatkuu aluehallituksen linjauksen mukaisesti tavoitteenaan päästä ensi vuonna valtion asettamalle rahoituksen tasolle. Tähän tavoitteeseen päästäkseen Ekhvalla on käynnissä kahdet eri yt-neuvottelut, jotka koskevat yhteensä 565 henkilötyövuoden vähentämistä ja 34 miljoonan euron sopeuttamisia.
– Alijäämien kattamista ei vielä näidenkään sopeutustoimien jälkeen pystytä tekemään, joten normiristiriidan ratkaisu vaatii nyt nopeita ratkaisuja kaikkien niiden alueiden osalta, jotka eivät alijäämiään saa palveluita turvaten katettua ensi vuoden aikana, Leskinen painottaa.
Aluevalituksen talousarviosta hallinto-oikeuteen teki yksityishenkilö.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
