Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) lähetti tänään vetoomuksen eduskuntaryhmille, Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajille ja ministereille. Vastaava vetoomus lähetettiin edunvalvonnan merkityksellisyydestä myös aluevaltuutetuille, kunnanjohtajille ja Etelä-Karjalan liitolle.
Vetoomuksessa vaadittiin hyvinvointialueiden valuvikaisen rahoitusmallin pikaista korjaamista, jotta eri alueet ja niiden asukkaat eivät eriydy entistä enemmän epätasa-arvoiseen asemaan.
– Suomen hyvinvointialueet rahoitetaan mallilla, joka perustuu THL:n rekisteritietoihin – tietoihin, joita ei koskaan tarkoitettu rahoituksen perusteiksi. Alueiden välillä on valtavia eroja siinä, kuinka kattavasti ja tarkasti nämä tiedot on alun perin kirjattu. Nyt on huomattu myös ennakoimatonta ylikirjaamista eri diagnoosien osalta ja myös tietojärjestelmien toiminnallisuuksien kautta syntyy merkittäviä eroja siinä, kuinka diagnoosit kirjautuvat.
-Tuloksena on järjestelmä, joka palkitsee raportoinnin, ei todellista tarvetta. Tämä on luonut kansallisesti satojen miljoonien eurojen eriarvoisuuden. Tarvitsemme vakaamman ja reilumman mallin, joka perustuu paremmin väestön todellisiin ominaisuuksiin, ei diagnoosirekisterien sattumiin. Demografinen (väestöpohjainen) malli on sekä oikeudenmukaisempi että kannustaa ennaltaehkäisyyn – juuri siihen, mitä sote-uudistus lupasi, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Ekhva raportoinut ongelmasta
Toukokuussa THL julkaisi ennakkotiedot rahoituksen keskeisestä tarvevakiointielementeistä vuodelle 2026.
-Jo tuolloin me totesimme datan osoittavan merkittäviä puutteita. Kutsuimme välittömästi 8.5. ministeriöiden sekä THL:n keskeiset virkamiehet koolle, ja osoitimme kehittämällämme tarvevakiointi-työkalulla, kuinka esimerkiksi diagnoosien kerääntyminen eri alueilta eriytyy vahvasti, Leskinen kertoo.
THL esitteli 19.9.2025 tarvevakiomallin kehitystyötä hyvinvointialueiden, ministeriöiden, THL:n ja talouspoliittisen arviointineuvoston yhteisessä pyöreän pöydän tilaisuudessa.
-Tilaisuus toi edelleen esiin ongelman laajuuden ja vaikutuksia yhä pahenevassa mittakaavassa. Koska koemme, että vakavaa virhettä ei olla korjaamassa, vetoamme nyt laajasti päättäjiin, että alueiden eriytyminen pysäytetään ja rahoitusmallin synnyttämiin kaikista kiireisimpiin epäkohtiin tartutaan välittömästi, Leskinen vetoaa.
Ekhva tarvitsee apua nyt
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on jo onnistunut kääntämään kulukehityksensä toivottuun suuntaan, vain reilun prosentin kasvuun. Rahoitus kehittyy kuitenkin seuraavina vuosina selvästi muuta maata heikommin ja ei anna edellytyksiä kattaa alijäämiä järkevällä tavalla. Siksi Etelä-Karjalassa ei ole aikaa odottaa.
–Olemme vähentämässä ensi vuonna henkilökuntaa jo valmiiksi ohuesta organisaatiostamme pahimmillaan jopa 10 prosenttia eli 565 henkilötyövuoden verran. Kertyneitä alijäämiä emme tässä kohtaa pääse vielä lainkaan kattamaan. Rakenteellinen alirahoitus on kohdallamme Suomen näkyvintä. Myös muilla hyvinvointialueilla rahoitusmallin epäoikeudenmukaisuus on herättänyt huomiota.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
Alla liitteenä vetoomukseen liittyvä liite, jossa rahoitusmallin ongelma ja ratkaisuehdotus on tiivistettynä.
