Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) on jättänyt oman lausuntonsa maan hallituksen esitysluonnoksesta hyvinvointialuelain muuttamiseksi. Muutos koskisi lisäaikaa, joka mahdollisesti myönnettäisiin alijäämien kattamiseen.
Yleisesti Etelä-Karjalan hyvinvointialue suhtautuu myönteisesti ehdotukseen, jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi myöntää hyvinvointialueille lisäaikaa ennen vuotta 2025 kertyneiden alijäämien kattamiseen, mutta esityksen kaltaisin kriteerein lakiesitys ei ole kannatettava.
– Kannatamme muutosta sekä sitä, että lakimuutos saatetaan voimaan mahdollisimman pian. Toivomme kuitenkin, että alijäämien kattamisen lisäajan kriteerit ottaisivat huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa kuluvan vuoden aikana ilmi tulleet räikeät epäselvyydet, strategia- ja hallintojohtaja Kaisa Heino toteaa.
Ehdotetussa lakimuutoksessa lisäajan edellytyksenä on, ettei alueella synny enää tänä vuonna uutta alijäämää. Tämä johtaisi Ekhvan mielestä hyvinvointialueiden eriarvoiseen asemaan, koska rahoitusmallissa on selviä, virheellisyyksiä, kuten jakoperusteiden taustalla olevat diagnoositiedot.
-Meidän mielestämme alijäämien kattamisen lisäaika tulee olla mahdollista ainakin kaikille niille alueille, jotka ovat onnistuneet taittamaan sote-pela-menojensa kasvun vähintään kansalliselle keskiarvotasolle taikka alittaneet tämän. Epäselvyyksiä täynnä olevan rahoituksen nykytilan vuoksi olisi jopa perusteltua osoittaa alijäämien kattamisen lisäaika kaikille hyvinvointialueille, kunnes selvät tietopohjan vääristymät on korjattu, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Lisäksi alijäämien kattamisvelvoitteen helpotuksia tulisi jatkaa siihen asti, kunnes koko rahoitusjärjestelmä on läpivalaistu ja saatu aikaan ennustettava jakojärjestelmä.
Demografinen malli käyttöön
Ekhva huomauttaa lausunnossaan, että rahoitusmalli tulee analysoida ja määrittää jo syntyneiden taloudellisten vääristymien mittaluokka. Tarvittaessa tämän analyysin perusteella tulisi toteuttaa kohtuulliseen siirtymäaikaan perustuva malli.
-Ehdotuksemme on, että siihen saakka, kunnes parhaiten alueiden palvelutarpeeseen korreloiva stabiili ja ennakoitava rahoitusmalli on kyetty rakentamaan, otetaan rahoituspohjan määräytymisessä käyttöön joko kokonaan taikka osittain demografinen rahoitusmalli, Ekhva toteaa lausunnossaan.
Samanaikaisesti myös hyvinvointialueiden tehtävien ja toimintaa ohjaavien määräyksien sekä mitoitusten osalta on tehtävä tarveharkintaa niiden vähentämiseksi, jotta hyvinvointialueilla olisi todellinen mahdollisuus tasapainottaa toimintaa ja talouttaan.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, 0400 497 418, [email protected]
Strategia- ja hallintojohtaja Kaisa Heino, 0406275521, [email protected]
