Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) aluehallitus antoi luvan yt-neuvottelujen käynnistämiselle. Neuvottelujen tavoitteena on enintään 450 henkilötyövuoden vähentäminen.
Päätös ei ollut helppo ja sitä edelsi pitkä keskustelu. Päätös tehtiin yksimielisenä.
-Tämä on yksi vaikeimpia päätöksiä, joissa olen joutunut olemaan mukana, aluehallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen toteaa.
Tavoitteena on noin 34 miljoonan euron lisäsopeutusten toteuttaminen ensi vuoden aikana. Valtion kanssa käydyissä lisärahoituskeskusteluissa on käynyt selväksi, että hyvinvointialueen on kohdennettava toimintaansa aiempaa tiukemmin lakisääteisiin palveluihin ja alennettava kustannuksia
Yt-neuvottelukutsut henkilöstön edustajille lähetetään lähipäivinä.
Rahoituksessa vakava valuvika
Aluehallituksessa keskusteltiin paljon valtion hyvinvointialueille kohdentaman rahoituksen valuviasta eli siitä, että rahoitusta jaetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) diagnoosirekisterin pohjalta.
Hyvinvointialue saa rahaa sitä enemmän, mitä enemmän sillä on tiettyjen sairauksien diagnooseja ja pitkäaikaisdiagnooseja.
-Nyt on käynyt ilmi, että joillakin alueilla tiettyjen vakavien pitkäaikaissairauksien määrät tai aiemmin harvinaiset diagnoosit ovat kasvaneet tilastoissa kymmenkertaisiksi lyhyessä ajassa. Tämä ei reaalielämässä voi pitää paikkansa, vaan joillain alueella on kirjautunut myös diagnooseja aiemmasta yleisestä käytännöstä poiketen, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Kokonaispotti valtiolla ei kasva eli kun jollain alueella diagnoosien määrä lisääntyy, muut alueet menettävät vastaavasti rahoitusta.
– Tämä nollasummapeli tekee tilanteesta todella epästabiilin ja epäreilun, Leskinen toteaa.
Epäoikeudenmukaisuutta lisää myös se, että hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien kyky siirtää diagnoositietoja tilastoon on erilainen.
-Tässä vaihtelu on tullut ilmi loppukeväästä ja vaikutus on negatiivinen erityisesti Terveys LifeCare -alueille, kuten meille. Olemme reklamoineet sekä THL:n että järjestelmätoimittajan edustajille heti kun asia on tullut ilmi. Vastaavasti olemme kertoneet THL:n ja ministeriön edustajille diagnoosirekisterin aiheuttamasta rahoituksen vääristymästä, mutta vaikutelma on, että korjauksiin on vaikea ryhtyä, kun ongelman mittakaavaa ja vaikutuksia ei edes vielä tiedetä, eikä niiden oikaisemiseksi ole rahaa.
– Monimutkainen ja puutteellinen rahoitusmalli vaikuttaa korreloivan aluekohtaisiin tarpeisiin satunnaisemmin kuin demografinen malli. Ongelma kuitenkin koskee koko rahoitusmallin uskottavuutta ja tulee eriyttämään alueita sen sijaan että rahoitus kohdentuisi tarpeen mukaan, etenkin kun samaan aikaan tulee kipeän näkyväksi, että alkuvaiheen alirahoitus syventää alueiden välistä kuilua vuosi vuodelta enemmän, Leskinen ihmettelee.
Aluehallitus katsoi, että vaikuttamista rahoituspohjan korjaamiseksi on jatkettava määrätietoisesti, koska eriytyminen uhkaa Etelä-Karjalan perusoikeuksien mukaisia palveluita jo lähivuosina ja valuvian vaikutukset ovat näin merkittävät koko kokonaisturvallisuuden kannalta kriittiselle maakunnalle.
Kuten taulukosta näkyy, Etelä-Karjala tulee olemaan suhteellisesti suurin menettäjä. Kuvassa on kuvattu pelkästään laskennallisen sote-rahoituksen muutos, eli kuvio ei sisällä siirtymätasausten vaikutusta.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
