Anne Toivanen, lähihoitaja, Kotihoidon tukitiimi, etähoito
Etujoukkueen jäsenenä Anne on työyhteisönsä joukkuepelaaja.
– Pallo otetaan vastaan ja joskus heitetään myös eteenpäin; omaan tiimiin, kotihoidon tiimiin tai vaikka EKKS-koordinaattorille, Toivanen kuvaa ja jatkaa, että työ Ekhvalla on tiimipeliä.
– Teemme töitä yhdessä, jotta asiakkaat saavat parasta hoitoa ja hoivaa. On tärkeää kysyä kollegoilta: Onko tarvetta apuun?
OMA TYÖ
Anne Toivanen on työskennellyt viimeisimmäksi Ekhvalla Kotihoidon tukitiimissä.
– Teen kotihoitoa omalta työpisteeltäni käsin. Osalla asiakkailla käy välillä fyysisesti hoitaja ja etähoitajana saatan varmistaa esimerkiksi lounasaikaan, että asiakas syö. Samalla pidän hänelle seuraa. Tiedustelen vointia ja kyselen kuulumiset. On myös asiakkaita, joilla ei käy fyysisesti kotihoito esimerkiksi muuten kuin käyttämässä lääkeautomaatin. Mahdollisimman kevyesti lähdetään liikkeelle, kuvaa Toivanen.
Omaa urapolkuaan pohtiessaan Toivanen miettii, että jotkut valinnat ovat jääneet kaivelemaan, mutta nyt on rauha sen kanssa, että tämä oli oma polku. Anne on juuri jäänyt eläkkeelle.
Urapolku
Lähihoitaja
Anne valmistui lähihoitajaksi vuonna 2012. Hän myös aloitti sairaanhoitajaopinnot ja teki opintojen ohella puolikasta työ aikaa kotihoidossa. Muuttunut elämäntilanne sai kuitenkin ajattelemaan asioita uudelleen ja Anne päätti jättää sairaanhoitajaopinnot kesken.
Ravitsemusvastaavaksi
Kehittymisen mahdollisuuksia tarjoutui kuitenkin myös työn kautta, kun Anne bongattiin ravitsemusvastaavaksi.
– Olin kiertävä hoitaja pienellä alueella. Kouluttauduin itse lisää, sillä aihe kiinnosti minua paljon. Kävin myös ravitsemusvastaavakoulutuksia ja pian ryhdyin pitämään ravitsemuskoulutuksia myös tiimeihin.Resurssipooli
– Seuraavaksi työuralla olin mukana perustamassa kotihoitoon resurssipoolia, josta paikataan sijaistarpeita.
Perustamisen jälkeen Anne oli itsekin töissä monta vuotta resurssipoolissa.
Kuntouttava lähihoitaja
Jonkin ajan kuluttua Annelta kysyttiin, kiinnostaisiko kuntouttavan lähihoitajan keikka?
– Siirryin Isoapuun kotikuntoutuksen puolelle. Siitä polku vei palveluntarpeen arvioinnin puolelle ja siellä olin kolme vuotta kuntouttavana lähihoitajana. Silloinkin ravitsemus oli suuri osatekijä.Sijaisuuden päättyessä Anne palasi takaisin pooliin töihin, mutta terveyssyistä joutui muuttamaan tehtäviä.
Etäkotihoitoon töihin
Anne laskee olleensa nyt kolme vuotta etäkotihoidossa.
– Täälläkin voi tuoda ravitsemusta esiin!
Anne kertoo suorittaneensa työnohessa ravitsemuspuolen tenttejä netissä.
– Koulutukset antavat lisävirtaa työhön.Hankevuodet
Anne työskenteli urallaan myös kaksi vuotta hankkeessa, jonka nimi oli: Ikäihmisten sosiaalisuus ja osallisuus – kuvavälitteisesti.
– Kehitettiin pari vuotta kollegan kanssa päivätoiminnan tilalle tulevaa etäryhmätoimintaa. Hankkeen aikana sitä oli kokeiluna viisi arkipäivää viikossa, neljä eri ryhmää.– Hankkeen loputtua osallisuutta ja sosiaalisuutta tukeva palvelu jäi Ekhvalla käyttöön. Tälläkin hetkellä Ekhvan sivuilta voi hakea kyseistä palvelua.
Eläkkeelle
Anne jäi eläkkeelle kesällä 2025.
”Työtä ei olisi ilman asiakkaita. Asiakkaiden kanssa ihanaa tehdä yhteistyötä.”, kuvaa Anne Toivanen.
Miten yhteisöllisyys & Etujoukkue on näkynyt Ekhvalla?
Toivanen kokee, että työntekijöiden yhteisöllisyyttä tarvitaan.
– Yksin on mahdotonta tulla toimeen. Yhteisöllisyys vaikuttaa asiakkaisiin ja kotihoitoon.
– Etähoito tarjoaa tukea myös kotihoidon työntekijäyhteisölle, sillä meidän työmme ansioista vapautuu enemmän aikaa niille asiakkaille, joiden hoito ja hoiva tarvitsee läsnäoloa. Asiakkaat tarvitsevat meitä ja me asiakkaita.
Toivanen lisää vielä, että kotihoidon työntekijät toimivat myös linkkinä asiakkaan läheisiin.
Toivanen kertoo, että joka aamu työpaikalla keitellään kahvit.
– Työyhteisö on läsnä myös etähoidossa, en koe olevani yksin.
– Usein kahvit juodaan myös asiakkaan kanssa yhdessä etäyhteyden kautta.
Myös kuvavälitteinen kohtaaminen on tärkeä
Etäkotihoidon toimintaa voi olla vaikea ymmärtää, jollei tiedä mitä hoitaja asiakkaan kanssa tekee.
– Kun minä hoitajana soitan, hälyttää tablettitietokone asiakkaan kotona. Kotihoidon asiakkailla yhteyden aukeaminen on pakotettu, joten hoitaja ilmestyy ruudulle puhumaan kuvan kanssa. Osalla asiakkaista on esimerkiksi Axitare-lääkeautomaatti kotonaan ja monella valvottavia lääkkeitä, jotka annostellaan kuvayhteyden aikana automaatista.
– Kyllähän monet sanovat etenkin aluksi, että on vähän outoa. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat kuitenkin hyvin tyytyväisiä ja iloisia. On kaikin puolin kiva, kun joku juttelee ja samalla näemme toisemme, emmekä ole vain puhelimella.
– Tänään luettiin asiakkaan kanssa yhdessä Etelä-Saimaata. Yhtenä päivänä kuunneltiin yhdessä musiikkia asiakkaan toiveiden mukaisesti.
”Kuvayhteys ei ole kaikille asiakkaille tuttua. Välillä asiakas joutuu näyttämään lääkedosettia tai insuliinimäärää ruutuun. Minä valvon, että asiakas ottaa ruokaa jääkaapista ja laittaa lautaselle ja lämmittää ruokaa. Samalla keskustelemme esimerkiksi asiakkaan voinnista.” kertoo Toivanen työstään.
Suosittelisin Ekhvaa monipuolisten koulutusmahdollisuuksien vuoksi
Vaikka Toivasen loma- ja eläkepäivät haastatteluhetkellä lähestyivät ja hän kertoi jättäneensä koulutukset jo seuraaville, on vielä yksi ravitsemuskoulutus kuitenkin tulossa.
– Ravitsemuksen mukaankin on tärkeää, että pystyy itse elämään kuten opettaa. Voin hyvin ajatella nyt jo myös omaa vanhuuttani – olen opetellut jo sen, mitä minun pitää ikäihmisenä syödä.
Tuleville ja nykyisille työntekijöille Toivanen kokee tärkeäksi vinkata, että otetaan koppia tarjotuista koulutuksista.
– Esihenkilöt ovat aina antaneet aikaa, jos on ollut halu mennä koulutuksiin.
Aihe, johon tuntee paloa, saattaa kuitenkin imaista myös vapaa-ajalla maailmaansa.
– Huomaan, että jollei kotona ole tekemistä, niin saatan uppoutua aiheeseen ja löytää työhön liittyviä kiinnostavia sisältöjä.
– Meille Ekhvalle kannattaa tulla töihin. Mie oon ihan satavarma, että sie et oo yksin täällä, innostaa Toivanen.
– Kannatan sitä ajatusta, että ollaan Etujoukkueessa. Eksote jo oli edelläkävijä monessa asiassa. Hyvinvointialueen aloilla ei tarvitse olla korkeakoulutettu ihminen, ammatissa voi edetä myös työn lomassa.
Toivanen kannustaa kokeilemaan monenlaisia työtehtäviä saman organisaation sisällä.
– Samalla kasvat koko ajan ammatissa. Meillä täällä on koulutuksia, niin sisäisiä kuin ulkoisia. Uralla voi edetä myös työn kautta. Koen, että nykyään lähihoitajat tekevät sairaanhoitajan kanssa monesti samanlaisia töitä.
Yhden asian Toivanen haluaa vielä lisätä:
– Etujoukkueen johtaja on kaikkia kannustava, inspiroiva ja kehittäjä. On tärkeää innostaa työntekijöitä ja olla innostunut työntekijöistä.
