Ekhvan neuropsykologi vinkkaa: Huolehdi aivoistasi töissä

Turhat keskeytykset ja liiallinen tiedon määrä kuormittavat työpäiviämme ja heikentävät työn laatua.

Häiriötä voivat aiheuttaa yhdessä työskentely, monenlaiset hälyäänet työtiloissa, näkökentän laidalla tapahtuva muista ihmisistä johtuva liike sekä tietojärjestelmien visuaaliset ilmoitukset. Keskittyminen voi häiriintyä myös omaan mieleen putkahtavista asioista.

Työergonomiasta on puhuttu jo pitkään – meille suositellaan työasentoja, näytön kallistuskulmaa ja silmälaseja.

– Mutta miten huomioidaan esimerkiksi työmuistin kuormittuminen? Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa sitä, että huomioimme ihmisen toimintakyvyn edellytykset, avaa neuropsykologi Anu Berg.

Vireystila vaihtelee työpäivän aikana

Erottelemalla selkeästi keskittymistä vaativan häiriöttömän työn ja sälän, sekä kiinnittämällä huomiota työn huokoisuuteen, voimme jaotella työpäivämme tehtäviä vireystilaan sopiviksi.

– Aloita kiinnittämällä huomio omaan vireystilaasi. Ihmismieli pyrkii väsyneenä hoitamaan asiat nopeasti ja ilman ponnistelua vaativaa ajatustyötä. Tutkimuksissa on todettu, että ihmisten päätöksenteko on erilaista työvuorojen lopussa kuin alussa. Päätöksenteko myös muuttuu sen mukaan, miten pitkään tauosta on kulunut aikaa, kertoo Berg.

– Esimerkiksi itse teen aamupäivällä pitkäkestoisia tutkimuksia ja lounaan jälkeen tai päivän päätteeksi väsyneempänä rutiinitöitä, kuten sähköpostin lukemista. Pidempää paneutumista vaativiin kirjoitustöihin pyrin löytämään yhtenäisen, häiriöttömän ajankohdan.

Ihminen kestää kuormitusta, kunhan muistaa tauottaa työtään

Työ voi aiheuttaa hetkittäisiä kuormituspiikkejä tai pidempiaikaista kuormitusta, stressiä. Vireystilan nousun myötä suorituskyky kohoaa, mutta kuormitus vaatii aina palautumisen, jotta toimintakyky pysyy hyvänä.

–Usein ihminen pinnistelee, jotta muut eivät huomaisi jaksamisen tai muistin haasteita kanssa. Jatkuva pinnistely kuitenkin aina kuormittaa työntekijää, vie tehoja työltä ja lisää virhealttiutta, Berg toteaa.

Berg neuvoo lähtemään liikkeelle tutustumalla oman työnsä kuormitustekijöihin. Kaikkea kuormitusta ei voida työpäivästä poistaa, mutta aina löytyy asioita, joihin voimme vaikuttaa.

– Jos ei voi pitää taukoa kesken työn tulee mahdollisuus taukoon olla jälkikäteen. Pienikin mikrotauko, kuten hetken hengittely, voi auttaa eteenpäin, Berg vinkkaa.

Ei haroteta keskittymistä

Etäpalaverit tulivat monelle alalla hyvin suunnittelemattomasti koronapandemian myötä.

– Hyvät ja huonot käytännöt tulivat samassa rytäkässä ja ovat vallalla edelleen. Olemme harvoin niistä tietoisia. Esimerkiksi luontaiset siirtymät kokousten väliltä jäivät pois. Kun aiemmin kävelimme kokouksesta toiseen, saimme palauttavan tauon sekä kävellessämme tieto jäsentyi mielessä. Miten näistä huolehditaan nyt? kysyy Berg.

Jos palaverien väliin ei jätetä taukoja, muisti kuormittuu herkästi, ja tehtäviä ruvetaan tekemään päällekkäin ilman palautumishetkiä.

– On tutkittu, että etäpalavereissa eniten multitaskausta tapahtuu aamupalavereissa sekä toistuvissa palavereissa, joissa on paljon ihmisiä läsnä. Yli kaksi tuntia kestävissä etäpalavereissa jo kolme neljästä multitaskaa.

Erityistä huolta Berg kantaa työtehtävistä, joissa ei ole mahdollisuutta keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Työterveyslaitos vertaa hyvän kognitiivisen ergonomian ylläpitämistä siivoamiseen.

”Jos siivoaa vain kerran vuodessa, siihen menee järjettömästi aikaa. Kaaoksen keskellä eläminen on raskasta. Kun siivoaminen on viikoittaista ja pieniä hommia hoitaa vaikka päivittäin, yleisilme pysyy siistinä.”

(Lähde: https://www.ttl.fi/tyopiste/aivotyon-sujuvoittaminen-on-hyvaa-johtamista)