Toimenpidetaulukot
SOPUISA ETELÄ-KARJALA: Lapset, nuoret ja perheet
| YKSILÖLLISTEN VAHVUUKSIEN JA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTO | OIKEA-AIKAISET JA SAAVUTETTAVAT PALVELUT JA YKSILÖLLINEN TUKI | ASUIN- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ | YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ | YHTEINEN VIESTINTÄ |
| 1. Hyvinvointialueen perhepalveluissa otetaan puheeksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät – sekä vahvuudet että riskitekijät – kaikissa kohtaamisissa ja palvelusuunnitelmia laadittaessa. | 1. Hyvinvointialueen perhepalveluissa:Laajennamme ja kehitämme systeemistä työskentelyä kehittämällä yhteisten verkostotapaamisten laatua ja työskentelytapoja esimerkiksi kouluttamalla henkilöstä ja esihenkilöitä sekä luomalla työotetta tukevia rakenteita. | 1. Kehitämme lapsiperheiden kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja parannamme niiden tunnettuutta ja saavutettavuutta. | 1. Kehitämme ja otamme käyttöön yhteisiä maakunnallisia toimintamalleja vanhempien, perheiden ja ammattilaisten tueksi: esim. toimintamalli älylaitteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi raskausajasta lähtien | 1. Vahvistamme Omaperhe.fi-palvelusta tiedottamista tavoitteena lisätä palvelun käyttöä ja tunnettuutta sekä asukkaiden että ammattilaisten keskuudessa. |
| 2. Vahvistamme ammattilaisten osaamista puheeksioton koulutuksilla ja palautetietoisen työotteen kehittämisellä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. Lapset puheeksi -menetelmä). | 2. Hyvinvointialueen perhepalveluissa: Kehitämme työmuotoja, joissa eri työntekijät työskentelevät yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen kasvuympäristönsä aikuisten kanssa. | 2. Luodaan ja vahvistetaan rakenteita, joiden kautta lapset, nuoret ja perheet voivat osallistua palvelujen kehittämiseen: esim. palautekanavat, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat | 2. Kehitämme ja ylläpidämme Kaikukortti-toimintamallia yhteistyössä alueellisen verkoston kanssa. | 2. Viestimme eri kanavissa kohderyhmälle sopivimmalla tavalla ajankohtaisista asioista. Järjestämme yhteisiä kampanjoita ja teemaviikkoja muiden toimijoiden kanssa. |
| 3. Kehitämme vanhemmuuden tukea vahvistamalla olemassa olevia palveluja ja toimintoja, viestimällä niistä tehokkaammin, sekä luomalla rakenteita, jotka tukevat yhteistä työskentelyä eri toimijoiden välillä. | 3. Toteutamme Pakka-toimintamallia ehkäisevässä päihdetyössä yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. | |||
| 4. Edistämme digitaalisten palveluiden (Omaperhe.fi, OmaEkhva) käyttöä palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseksi. | 4. Vahvistamme ja kehitämme Sopuisa-perheverkoston toimintaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä. |
Mittarit, joilla seurataan tavoitteiden etenemistä ja toteutumista:
| VAHVISTAMME VANHEMMUUTTA | VAHVISTAMME MIELEN HYVINVOINTIA | EDISTÄMME PÄIHTEETÖNTÄ ELÄMÄNTAPAA | |
| Lyhyellä aikavälillä (vuosittain) seurattavat, toimintaa kuvaavat mittarit | – asiakaspalaute kohtaamisista – henkilöstön koulutukset ja niihin osallistuneiden määrät – verkosto-/moniammatillisten tapaamisten toteutuminen ja kehittyminen vuosittain -Omaperhe.fi käyttäjämäärä -Oma Ekhvan lapsi- ja lapsiperhekäyttäjien määrän, palveluiden ja vasteajan seuraaminen – Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksesta poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (HYTE-kerroin) – Kouluterveydenhuollon 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (HYTE-kerroin) | – yhteisöllinen työ oppilaitoksissa – opiskeluhuollon palvelujen saavutettavuus – verkostomaisen perhekeskustoimintamallin kehittyminen | – varhaisvaiheen päihdekeskustelujen toteutumisen seuraaminen |
| Pitkällä aikavälillä seurattavat, toiminnan tulosta / vaikutusta kuvaavat mittarit | – Vanhemman mielestä lastenneuvolassa annettu riittävästi tukea vanhemmuuteen (FinLapset-tutkimus) – Vanhempi saanut riittämättömästi tukea ammattilaiselta omaan jaksamiseensa (FinLapset-tutkimus) | – Elämäänsä tyytyväisten lasten ja nuorten osuus – Erittäin heikko osallisuuden kokemus – Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus – Tuntee itsensä usein yksinäiseksi | – Käyttää päivittäin jotain nikotiinituotetta – Ei käytä alkoholia / käyttää alkoholia viikoittain / tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa – Kokeillut huumausaineita |
SUTJAKKA ETELÄ-KARJALA: Työikäiset
| YKSILÖLLISTEN VAHVUUKSIEN JA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTO | OIKEA-AIKAISET JA SAAVUTETTAVAT PALVELUT JA YKSILÖLLINEN TUKI | ASUIN- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ | YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ | YHTEINEN VIESTINTÄ |
| 1. Vahvistamme ammattilaisten osaamista riskitekijöiden tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa sekä asiakasohjauksessa ravitsemukseen, liikkumiseen, uneen, mielenhyvinvointiin sekä päihteiden käyttöön (alkoholi ja nikotiinituotteet) liittyen. | 1. Vahvistamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelupolkujen ja hoitoketjujen käyttöönottoja ja jalkauttamista. Huomioimme kuntien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden roolin hoitoketjuissa ja palvelupoluissa. – Ylipainon hoitoketju – Ylipainon ja lihavuuden palvelupolku – Prediabeetikon hoitopolku | 1. Varmistamme, että esteettömyys, saavutettavuus sekä yhdenvertaisuus otetaan huomioon. Hyödynnetään kehittäjäasiakkaita ja vaikuttamistoimielimiä kehittämisessä ja arvioimisessa. – Digipalvelut (lukuohjelma) – etä- ja lähivastaanotot (esteettömyys, digitaidot) – Kuljetustuki | 1. Vahvistamme ja olemme mukana kansallisissa elintapaohjauksen kehittämisen työryhmissä. – Pakka – kehittäjäverkosto – Elintapaohjauksen kehittäjäverkosto (Ikäinstituutti) – HUS – painonhallintatalon ammattilaisverkosto | 1. Toteutamme aktiivisesti erilaisia tiedotuskampanjoita eri kanavissa. Hyödynnämme viestinnässä valtakunnallisia kampanjoita. |
| 2. Vahvistetaan ammattilaisten osaamista painon puheeksi ottamisessa tarjoamalla koulutusta ja työvälineitä, jotka tukevat sensitiivistä ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Hyödynnetään esimerkiksi THL:n ”Paino puheeksi” -menetelmiä ja vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä HUS painohallintatalo | 2. Tarjoamme hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja eri kanavissa. Vahvistamme digitaalisten palvelujen käyttöä asiakas- ja palveluohjauksessa. – Digipalvelut: (Esim. Ravitsemusnavigaattori, Omaolo –valmennukset, Mielenterveystalo, Terapianavigaattori) – Etävastaanotot | 2. Tuetaan työyhteisöjen liikkumista ja terveellisiä elintapoja: Kannustetaan työmatkaliikkumiseen jalan/pyörällä. – Työpaikkaruokailu | 2. Kehitämme maakunnallisen elintapaohjauksen yhteistyötä eri verkostoissa mm. Sutjakka elintapaverkosto, Maakunnallinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan verkosto | |
| 3. Vahvistamme ammattilaisten osaamista mielen hyvinvoinnin puheeksi ottamisessa erilaisilla koulutuksilla esim. yksinäisyyden puheeksi ottamisen toimintamalli. | 3. Vahvistamme asiakasohjausta matalan kynnyksen hyte- palveluihin – Liikuntalähete – liikuntapalvelut – Kulttuurihyvinvointi – Kaikukortti toimintamalli – Elintapaohjaus – Painonhallintaryhmät – Järjestöjen ja seurakuntien palvelut (Tarmoa.fi) – Omahoito –digitaaliset palvelut | 3. Keräämme, analysoimme ja jaamme ajankohtaista tietoa kärkiohjelmien vaikuttavuudesta eri verkostoissa. |
Mittarit, joilla seurataan tavoitteiden etenemistä / toteutumista:
| ENNALTAEHKÄISEMME KANSANSAIRAUKSIA | EHKÄISEMME JA VÄHENNÄMME YLIPAINOA | EDISTÄMME PÄIHTEETÖNTÄ ELÄMÄNTAPAA | |
| Lyhyellä aikavälillä (vuosittain) seurattavat, toimintaa kuvaavat mittarit | – Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin- 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito suosituksen mukaisesti (HYTE – kerroin) – Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään (HYTE-kerroin) MIELEN HYVINVOINTI – Jaettujen Kaikukorttien määrä/vuosi ja käyttöaste – Asiakkaan arviointi Kaikukortin vaikutuksesta hyvinvointiin (koettu hyvinvointi) | – Asiakkaalle annettu painonhallinta ja laihdutusohjaus (OAB72) – Liikunnan puheeksi otto (OAB36) – Liikkumisen mini-interventio (OAB77) | – Alkoholin ongelmakäytön kartoitus (IHA10) – Alkoholin mini-interventio (IHA21) – Alkoholin käytön mini-intervention toteutuminen AUDIT- tai AUDIT-C testin riskipistemäärän ylittävillä (HYTE-kerroin) – Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön strukturoitu kartoitus (IHA11) – Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön mini-interventio (IHA22) – Tupakasta vieroitus (IHA30) |
| Pitkällä aikavälillä seurattavat, toiminnan tulosta / vaikutusta kuvaavat mittarit | Sairastavuusindeksit (ikävakioitu): – Aivoverisuonitauti-indeksi – Sepelvaltimotauti-indeksi – Alkoholisairausindeksi – Diabetesindeksi – Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus – Niiden osuus, jotka uskovat, että eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka – Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus 20–64 vuotiaista – Erittäin heikko osallisuuden kokemus 20–64- vuotiaista | – Lihavien osuus 20–64-vuotiaista – Terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus 20–64- vuotiaista – Niukasti kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus 20–64- vuotiaista – Riittämättömästi nukkuvien osuus 20–64- vuotiaista | – Alkoholia liikaa käyttävien osuus 20–64- vuotiaista – Päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita käyttävien osuus 20–64-vuotiaista |
IKÄYSTÄVÄLLINEN ETELÄ-KARJALA: Ikääntyneet / 65 vuotta täyttäneet
| YKSILÖLLISTEN VAHVUUKSIEN JA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTO | OIKEA-AIKAISET JA SAAVUTETTAVAT PALVELUT JA YKSILÖLLINEN TUKI | ASUIN- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ | YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ | YHTEINEN VIESTINTÄ |
| 1. Kehitämme ammattilaisten osaamista ja yhteisiä puheeksioton toimintamalleja riskitekijöiden, kuten ravitsemuksen, kaatumisvaaran ja yksinäisyyden, tunnistamisessa. | 1. Ohjaamme olemassa oleviin ryhmätoimintoihin ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. | 1. Järjestämme koulutuksia ammattilaisille esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimiseksi palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja viestinnässä ; | 1. Vahvistamme ja kehitämme eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistämme vaikuttavien toimintamallien jalkautumista eri toimijoille. (mm. kaatumisen ehkäisyn ja yksinäisyyden puheeksioton toimintamallit) | 1. Viestimme säännöllisesti palveluista ja ajankohtaisista asioista ikääntyneille ja heidän läheisilleen eri kanavissa hyödyntäen mm. teemaviikkoja ja kuukausia. |
| 2. Ikääntyneet osallistuvat aktiivisesti oman tilanteensa arviointiin yhdessä ammattilaisten kanssa osana hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä asiakaskohtaamisia. Tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneen omat näkemykset ja toiveet ohjaavat häntä koskevaa päätöksentekoa. | 2. Hyödynnämme Tarmoa- verkkopalvelua asiakasohjauksessa ja huolehdimme että palvelukuvaukset ovat ajan tasalla.; | 2. Parannamme olemassa olevan ryhmätoiminnan ja kohtaamispaikkojen tunnettavuutta ja saavutettavuutta, jotta ikääntyneet voivat osallistua oman asuinalueensa toimintaan.; | 2. Seuraamme toiminnan vaikuttavuutta, hyödynnämme kerättyä tietoa päätöksenteossa ja kehitämme toimintaa systemaattisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.; | 2. Varmistamme, että kääntyneet ja heidän läheisensä saavat oikea-aikaista, helposti saavutettavaa ja ymmärrettävää tietoa. esim. terveyden edistämiseen, turvalliseen asumiseen ja digipalveluiden käyttöön sekä ikääntymiseen varautumiseen. |
| 3. Hyödynnämme ICF-mallia sekä tarpeenmukaisia mittareita ja arviointivälineitä yksilöllisten vahvuuksien, voimavarojen ja tuen tarpeiden arvioinnissa. (FRAT, MNA, AUDIT, NRS2002, RAI ja toimintakykymobiili riskien arvioinnissa.) | 3. Tuemme arjessa selviytymistä ohjaamalla apuvälineiden hankintaan.; | 3. Kehitämme ja teemme näkyväksi päivätoimintaa hyödyntäen innovatiivisia ratkaisuja ja olemassa olevia toimintamalleja.; | 3. Teemme yhteistyötä vanhus- ja vammaisneuvostojen, järjestöjen, kuntien ja muiden kumppaneidemme kanssa mm. toimenpiteiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa. | |
| 4. Edistämme digitaalisten itsearviointivälineiden käyttöä, jotta ikääntyneet voivat arvioida omaa hyvinvointiaan helposti ja itsenäisesti. (mm. Sähköinen kaatumisvaaran itsearviointikysely, UKK instituutti, Asumisturvallisuustesti, Omaolo) | 4. Järjestämme vuosittain Hyvinvointi-infot yhdessä kumppaneidemme kanssa. | 4. Huomioimme esteettömyyden ja saavutettavuuden asuinympäristöjen kehittämisessä sekä ympäristön huollon ja ylläpidon, suunnittelussa ja toteutuksessa. | ||
| 5. Riskissä olevia ikääntyneitä tavoitetaan aktiivisesti vahvistamalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä kehittämällä toimintamalleja, jotka tukevat varhaista puuttumista ja yksilöllistä tukea. (Etsivä ja löytävä työ, Hoksauta minut -kortti) | ||||
| 6. Ikääntyneiden yksilölliset vahvuudet tunnistetaan ja heille tarjotaan mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. |
Mittarit, joilla seurataan tavoitteiden etenemistä / toteutumista:
| EHKÄISEMME IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISIA | TUEMME IKÄÄNTYNEIDEN TERVEELLISTÄ JA RIITTÄVÄÄ RAVITSEMUSTA | VÄHENNÄMME IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYDEN KOKEMUSTA | |
| Lyhyellä aikavälillä (vuosittain) seurattavat, toimintaa kuvaavat mittarit | – lonkkamurtumadiagnoosien lukumäärä 65 vuotta täyttäneillä – tehtyjen kaatumisvaaran arviointien lukumäärä (FRAT-mittari) | – vajaaravittujen osuus 65 vuotta täyttäneistä sote-palvelujen piirissä olevista (NRS-2002 ja MNA-työkalut) – OAB75 Terveyden ylläpitoon liittyvä ravitsemusohjaus – OAB77 Liikkumisen mini-interventio | |
| Pitkällä aikavälillä seurattavat, toiminnan tulosta / vaikutusta kuvaavat mittarit | – Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä – Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä – Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä | – Tahaton painonlasku, osuus kotihoidon RAI-arvioiduista asiakkaista (%) – Tahaton painonlasku, osuus ympärivuorokautisen hoidon RAI-arvioiduista asiakkaista (%) | – Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet – Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet – Yksinäisyydestä kärsivien asiakkaiden osuus lakisääteisissä iäkkäiden palveluissa, % – Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus, 65 vuotta / 75 vuotta täyttäneet – Erittäin heikko osallisuuden kokemus, 65 vuotta / 75 vuotta täyttäneet |
Osallisuuden edistäminen
Tavoitteet:
- Asukkaiden ja asiakkaiden kokemus osallisuudesta lisääntyy.
- Asiakkailla on väyliä ja tapoja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon.
- Asiakaskokemustiedolla johtaminen
- Osallisuusviestintä
| Tavoitteet | Keskeiset toimenpiteet |
| Asukkaiden ja asiakkaiden kokemus osallisuudesta lisääntyy | Hyte-kärkiohjelmien mukaiset toimenpiteet (kuvattu kärkiohjelmien toimenpidetaulukoissa tarkemmin) |
| Asiakkailla on väyliä ja tapoja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon | Eri osallisuuden (kehittämisosallisuus, päätöksenteko-osallisuus) toimintaprosessien ylläpito ja parantaminen. (Kehittäjäasiakastoiminta, kehittämisideat, vaikuttamistoimielimet, asiakaspalaute, järjestöyhteistyö) |
| Asiakaskokemustiedolla johtaminen | Organisaatiotasoinen toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet asiakaskokemuksen kehittämiselle. |
| Osallisuusviestintä | Edistetään vuoropuhelua asiakkaiden ja hyvinvointialueen välillä. Parannetaan viestintää niin, että asiakkaat ovat tietoisia osallistumismahdollisuuksistaan ja osallistumisensa tuloksista. |
Siirry Hyvinvointisuunnitelmassa eteenpäin:
