Sutjakka Etelä-Karjala
Sutjakka Etelä-Karjala -kärkiohjelman tavoitteena on ennaltaehkäistä elintapoihin liittyviä kansansairauksia, ennaltaehkäistä ja vähentää ylipainoa sekä edistää päihteetöntä elämäntapaa. Kansansairauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ennen kaikkea sepelvaltimotautia, aivoverisuonitauteja ja tyypin 2 diabetesta. Keskeisenä keinona edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa on terveellisten elintapojen edistäminen: riittävä liikunta, terveellinen ravitsemus, riittävä uni sekä päihteettömyys. Elintapamuutosten tukemisen ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisen kautta tuetaan myös työkykyä.
Sutjakka Etelä-Karjala -ohjelma keskittyy työikäisten hyvinvointiin, mutta vaikuttaa myös lapsiin ja nuoriin. Aikuisten valinnat ravinnon, liikunnan ja päihteiden suhteen heijastuvat koko perheen hyvinvointiin ja luovat mallin lasten ja nuorten terveellisille elämäntavoille.
Maakunnan väestö vähenee ja ikääntyy, mikä vaikuttaa merkittävästi työikäisten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaan. Työikäisten määrä suhteessa huollettaviin ikäryhmiin pienenee, mikä lisää paineita työelämässä, palvelujärjestelmässä ja yhteisöissä. Samalla työikäisten rooli hyvinvoinnin ja huolenpidon kantajina korostuu. Työikäisten jaksaminen, mielenterveys ja osallisuus ovat keskeisiä tekijöitä alueen kestävän kehityksen ja palveluiden turvaamisen kannalta. Työikäisten hyvinvointia tukemalla voidaan ehkäistä työkyvyttömyyttä, vahvistaa työssä pysymistä ja edistää yhteisöllisyyttä muuttuvassa väestörakenteessa.
Sutjakka-kärkiohjelman tavoitteiden taustalla on eteläkarjalaisten korkea sepelvaltimo- ja aivoverisuonitautisairastavuus. Eteläkarjalaisilla 35–79-vuotiailla naisilla on eniten koko maassa sepelvaltimotautiin liittyviä tapahtumia, kuten rintakipua, sydäninfarkteja tai vakavia rytmihäiriöitä, jotka johtavat sairaalahoitoon tai kuolemaan. Myös miehillä vastaavia tapahtumia on selvästi yli maan keskitason, neljänneksi eniten koko maassa. (kuva 9) Myös aivoverisuonitautien ilmaantuvuus on Etelä-Karjalassa korkeaa – sekä naisilla että miehillä sairaalahoitoon tai kuolemaan sairaalan ulkopuolella johtaneiden aivoverenkiertohäiriöiden ensikohtausten määrä (alueen 35–79-vuotiaassa väestössä) on maan keskitasoa korkeampi. (THL 2025i)
Kuva 9. Sepelvaltimotauti-indeksi 2021–2023 (THL 2025i).
Sepelvaltimo- ja aivoverisuonitautien syntyä voidaan tehokkaimmin ehkäistä terveellisillä elintavoilla eli tupakoimattomuudella, liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Riskitekijöitä ovat myös kohonnut verenpaine ja kohonnut veren kolesteroliarvo, jotka edellyttävät usein lääkitystä. Myös diabeteksen ehkäisy ja hoito liikunnalla, painonhallinnalla ja terveellisellä ruokavaliolla ehkäisee samalla sepel- ja muun valtimotaudin syntyä. (Kettunen 2023)
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan eteläkarjalaisista työikäisistä (20-64-vuotiaista) noin 22 %:lla on lihavuutta (painoindeksi BMI ≥ 30 kg / m2), miehillä hieman naisia yleisemmin. Luku perustuu tutkimukseen osallistuneiden itse ilmoittamiin tietoihin. Yli puolet työikäisistä liikkuu terveysliikuntasuosituksiin nähden liian vähän, ja noin joka viides nukkuu omasta mielestään liian vähän. Univaje lisää erityisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen riskiä. (THL 2025s)
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työikäisistä, alkoholia käyttävistä eteläkarjalaisista noin joka kolmannella ylittyy alkoholin riskikäytön raja – miehistä noin 37 %:lla ja naisista 24 %:lla. Perusterveydenhuollon avohoidossa Audit-C-testin tehneistä riskikäytön pisteet ylittyivät vuonna 2023 noin 38 %:lla 18–64-vuotiaista eteläkarjalaisista miehistä ja 20 %:lla naisista, mikä vastaa melko hyvin Terve Suomi -tutkimuksen tulosta. Koulutustasolla ei Terve Suomi -tutkimuksen mukaan ole juurikaan merkitystä alkoholin liikakäytön todennäköisyyteen. (THL 2025s)
Alkoholin käyttö näkyy myös Etelä-Karjalan alkoholisairastavuudessa, joka on koko maan korkeinta (kuva 10) (THL 2025i). Alkoholin vuoksi myös menetetään eniten elinvuosia ennenaikaisesti (Kajander 2024). Alkoholiperäisten kuolemien vuoksi ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien lukumäärä on pienituloisilla yli 11-kertainen hyvätuloisiin verrattuna (THL 2025b).
Kuva 10. Alkoholisairausindeksi 2021–2023 (THL 2025i).
Etelä-Karjalassa tupakka- ja nikotiinituotteita käyttää päivittäin suunnilleen yhtä moni kuin Suomessa keskimäärin – miehistä noin 23 % ja naisista 13 %. Päivittäinen tupakointi on kuitenkin Etelä-Karjalassa hieman yleisempää kuin muualla Suomessa. Ero korostuu erityisesti korkeasti koulutettujen keskuudessa. Siinä missä tupakointi on koko maassa viime vuosina vähentynyt, Etelä-Karjalassa se on jopa hieman lisääntynyt. Sähkösavukkeita käyttää vain harva työikäinen, mutta nikotiinipussien käyttö on yleistynyt erityisesti miehillä – noin 15 % työikäisistä miehistä käyttää niitä päivittäin. (THL 2025s)
Siirry Hyvinvointisuunnitelmassa eteenpäin:
