Etelä-Karjalan pelastuslaitos toimii koko maakunnan alueella lähipalveluperiaatteella. Sen tehtävänä on tuottaa palveluita, jotka vastaavat alueen onnettomuusuhkiin ja riskeihin kaikissa turvallisuustilanteissa – normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toiminta perustuu kansalliseen lainsäädäntöön (pelastuslaki 379/2011, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005), palvelutasopäätökseen 2024–2026 sekä jatkuvaan kehittämiseen tiedolla johtamisen ja riskiperusteisuuden pohjalta. Vuonna 2027 voimaan tulevassa uudessa palvelutasopäätöksessä pelastuslaitos arvioi toimintaympäristön muutoksia ja optimoi palvelutuotantoaan vastaamaan muuttuvia tarpeita. Lisäksi pelastuslaitos edistää pelastuslain 42 § mukaista turvallisuussuunnittelun kokonaisuutta.
Onnettomuuksien ehkäisyä toteutetaan valvonnalla, turvallisuusviestinnällä, asiantuntijapalveluilla ja yhteistyöllä. Tavoitteena on vähentää vakavia tapaturmia ja tulipaloja sekä vahvistaa ihmisten turvallisuutta arjessa. Palvelut tukevat kansallisia tavoitteita, kuten tulipalojen määrän puolittamista ja tapaturmien vähentämistä 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Valvontatyö painottuu erityisesti asumisen turvallisuuteen. Paloriski-ilmoitusten määrä on kasvussa väestön ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi, ja niiden arvioidaan ylittävän 200 ilmoitusta vuodessa. Ilmoitetut kohteet vaativat usein korjaavia toimenpiteitä.
Pelastuslaitos järjestää vuosittain noin 300 turvallisuusviestintätapahtumaa, jotka tavoittavat noin viidenneksen alueen väestöstä. Viestintä toteutetaan elinkaarimallin mukaisesti eri ikäryhmille. Alakoululaisille opetetaan pelastuslain mukaista huolellisuusvelvollisuutta sekä varovaisuutta tulenkäsittelyssä ja yläkoululaisille järjestetään NouHätä-kampanjaa. Tulipysäkki-toiminnalla pyritään vaikuttamaan nuorten pahoinvointiin ja ennaltaehkäisemään tai katkaisemaan laiton ilkivaltainen sytyttely. Toisen asteen oppilaitosten turvallisuuskoulutuksen keskiössä ovat Sammon lähihoitajaopiskelijat, jotka ovat tulevia sote-alan ammattilaisia. Maahanmuuttajille järjestetään arjen turvallisuutta vahvistavaa turvallisuuskoulutusta. Ikäihmisille tullaan järjestämään turvallisuusluentoja asumisturvallisuudesta eri järjestöjen toimintaryhmissä sekä tilaisuuksissa. Pelastuslaitos vahvistaa turvallisuuden tunnetta myös asiantuntijapuheenvuoroilla, sosiaalisen median viestinnällä ja osallistumalla vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaan.
Pelastuslaitos vastaanottaa vuosittain yli 2000 neuvontayhteydenottoa ja tuottaa noin 500 asiantuntijalausuntoa. Palontutkintaa tehdään sekä itsenäisesti että yhteistyössä poliisin kanssa, jotta voidaan selvittää palojen syyt ja kehittää pelastustoimintaa. Onnettomuuksien ehkäisytyön tarpeet muuttuvat jatkuvasti toimintaympäristön ja asiakkuustarpeiden muuttuessa. Ikääntyvän väestön osuuden kasvu, toimintakyvyn heikkeneminen ja teknologiset muutokset, kuten vihreän energian yleistyminen, vaikuttavat palveluiden sisältöön ja tarpeeseen.
Pelastuslaitos kehittää varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ennakointi, harjoittelu ja suunnittelu vahvistavat osaamista ja luottamusta. Työtä tehdään muun muassa EKTURVA-konseptin ja asetuspohjaisten työryhmien kautta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla vahvistetaan kykyä tuottaa vaikuttavia ja ajantasaisia palveluita. Tämä edellyttää laaja-alaista ja strategista verkostomaista yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella toteutetaan johdonmukaisesti pelastuslaitoksen ja sote-toimialan yhteistyötä ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamiseksi, paloriskikohteiden hallinnan tehostamiseksi ja hoivalaitosten palo- ja poistumisturvallisuuden kehittämiseksi. Etelä-Karjalan hyvinvointialue edustaa tässä valtakunnallista kärkeä.
Siirry Hyvinvointisuunnitelmassa eteenpäin:
