Väestö, elinolot ja toimeentulo

Vuoden 2024 lopussa Etelä-Karjalan väkiluku oli 125 083 henkeä. Väkiluku on laskenut kymmenen vuoden kuluessa noin 6000:lla, mutta lasku on hidastunut viimeisten parin vuoden aikana. (Tilastokeskus 2025a, 2025c)

Väestön ennustetaan vähenevän edelleen vuoteen 2045, jolloin eteläkarjalaisia arvioidaan olevan enää noin 116 000. Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 14,7 %:sta yli 19 %:iin. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa ikäryhmän kasvua lähes neljällä tuhannella henkilöllä.

Vastaavasti lasten ja nuorten sekä työikäisten osuus pienenee, mikä heikentää myös huoltosuhdetta. Etelä-Karjalan syntyvyys ja alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä ovat olleet jo vuosia maan matalimpia. Vuonna 2024 Etelä-Karjalaan syntyi 682 vauvaa, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin vuonna 2010. Ennusteen mukaan vuonna 2045 alaikäisten lasten ja nuorten osuus Etelä-Karjalan väestöstä on 12,2 %, kun se tällä hetkellä on 15,1 %. (Tilastokeskus 2025a, 2025c)

Etelä-Karjalan väestöllinen huoltosuhde vuonna 2024 oli 71,0, mikä on heikompi kuin koko maan keskiarvo 61,6. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64-vuotiasta (työikäistä) kohti. (Tilastokeskus 2025a, 2025b)

Etelä-Karjalan väestöstä 9,6 % oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2024 lopussa. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa. Ulkomaan kansalaisten osuus puolestaan oli 6,3 %, missä kasvua on lähes 3 prosenttiyksikköä kymmenen vuoden takaiseen. Vieraskielisten osuus on suunnilleen sama kuin ulkomaalaistaustaisten. (Tilastokeskus 2025a)

Vajaa kolmannes Etelä-Karjalan perheistä on lapsiperheitä, mikä on hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Eniten lapsiperheitä on Lemillä ja Lappeenrannassa, vähiten Rautjärvellä. Yhden vanhemman perheitä on maan keskitasoa enemmän, noin neljäsosa lapsiperheistä. Eniten yhden vanhemman perheitä on Rautjärvellä ja Imatralla, vähiten Taipalsaarella. Neljäsosa perheistä asuu ahtaasti. Lapsiperheistä 1,8 % oli saanut pitkäaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2024 (koko maa 2,6 %). Määrä on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla viime vuosina. (THL 2025o)

Etelä-Karjalassa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus alueen väestöstä on Suomen suurimpia (16,6 %). Vuonna 2024 perustoimeentulotukea sai hieman koko maan keskiarvoa harvempi eteläkarjalainen: 18–24-vuotiaista 11,5 % ja 25–64-vuotiaista 6,6 %. (THL 2025v)

Työttömien osuus työikäisestä väestöstä oli vuoden 2024 lopussa Etelä-Karjalassa maan neljänneksi suurin. Myös nuorisotyöttömyys ja rakennetyöttömyys oli yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus ikäluokasta (6,5 %) oli jonkin verran koko maan keskiarvoa alhaisempi. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisestä väestöstä oli noin prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa yleisempää. 6,8 % (KaakkoisSuomen ELY-keskus 2024,THL 2025t)

Katso taulukko