• Uutta! Oletko yli 65-vuotias tai onko sinulla todettu pitkäaikaissairaus? Katso tästä ohjeet, miten kiireettömissä asioissa saat nyt helpommin yhteyden meihin. Read more
Etusivu » Hyvinvointialue » Hallinto » Hyvinvointikertomus » Toimenpidetaulukot

Toimenpidetaulukot

SOPUISA ETELÄ-KARJALA: Lapset, nuoret ja perheet

YKSILÖLLISTEN VAHVUUKSIEN JA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTOOIKEA-AIKAISET JA SAAVUTETTAVAT PALVELUT JA YKSILÖLLINEN TUKIASUIN- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖYHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄYHTEINEN VIESTINTÄ
1. Hyvinvointialueen perhepalveluissa otetaan puheeksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät – sekä vahvuudet että riskitekijät – kaikissa kohtaamisissa ja palvelusuunnitelmia laadittaessa.  1. Hyvinvointialueen perhepalveluissa:Laajennamme ja kehitämme systeemistä työskentelyä kehittämällä yhteisten verkostotapaamisten laatua ja työskentelytapoja esimerkiksi kouluttamalla henkilöstä ja esihenkilöitä sekä luomalla työotetta tukevia rakenteita.1. Kehitämme lapsiperheiden kohtaamispaikkatoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja parannamme niiden tunnettuutta ja saavutettavuutta.  1. Kehitämme ja otamme käyttöön yhteisiä maakunnallisia toimintamalleja vanhempien, perheiden ja ammattilaisten tueksi: esim. toimintamalli älylaitteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi raskausajasta lähtien1. Vahvistamme Omaperhe.fi-palvelusta tiedottamista tavoitteena lisätä palvelun käyttöä ja tunnettuutta sekä asukkaiden että ammattilaisten keskuudessa.    
2. Vahvistamme ammattilaisten osaamista puheeksioton koulutuksilla ja palautetietoisen työotteen kehittämisellä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. Lapset puheeksi -menetelmä).2. Hyvinvointialueen perhepalveluissa: Kehitämme työmuotoja, joissa eri työntekijät työskentelevät yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen kasvuympäristönsä aikuisten kanssa.2. Luodaan ja vahvistetaan rakenteita, joiden kautta lapset, nuoret ja perheet voivat osallistua palvelujen kehittämiseen: esim. palautekanavat, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat2. Kehitämme ja ylläpidämme Kaikukortti-toimintamallia yhteistyössä alueellisen verkoston kanssa.2. Viestimme eri kanavissa kohderyhmälle sopivimmalla tavalla ajankohtaisista asioista. Järjestämme yhteisiä kampanjoita ja teemaviikkoja muiden toimijoiden kanssa.  
 3. Kehitämme vanhemmuuden tukea vahvistamalla olemassa olevia palveluja ja toimintoja, viestimällä niistä tehokkaammin, sekä luomalla rakenteita, jotka tukevat yhteistä työskentelyä eri toimijoiden välillä. 3. Toteutamme Pakka-toimintamallia ehkäisevässä päihdetyössä yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. 
 4. Edistämme digitaalisten palveluiden (Omaperhe.fi, OmaEkhva) käyttöä palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseksi. 4. Vahvistamme ja kehitämme Sopuisa-perheverkoston toimintaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä.   

Mittarit, joilla seurataan tavoitteiden etenemistä ja toteutumista:

 VAHVISTAMME VANHEMMUUTTA VAHVISTAMME MIELEN HYVINVOINTIAEDISTÄMME PÄIHTEETÖNTÄ ELÄMÄNTAPAA
Lyhyellä aikavälillä (vuosittain) seurattavat, toimintaa kuvaavat mittarit  – asiakaspalaute kohtaamisista

– henkilöstön koulutukset ja niihin osallistuneiden määrät

– verkosto-/moniammatillisten tapaamisten toteutuminen ja kehittyminen vuosittain

-Omaperhe.fi käyttäjämäärä

-Oma Ekhvan lapsi- ja lapsiperhekäyttäjien määrän, palveluiden ja vasteajan seuraaminen

– Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksesta poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (HYTE-kerroin)

– Kouluterveydenhuollon 8.-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (HYTE-kerroin)
– yhteisöllinen työ oppilaitoksissa

– opiskeluhuollon palvelujen saavutettavuus  

– verkostomaisen perhekeskustoimintamallin kehittyminen
– varhaisvaiheen päihdekeskustelujen toteutumisen seuraaminen    
Pitkällä aikavälillä seurattavat, toiminnan tulosta / vaikutusta kuvaavat mittarit– Vanhemman mielestä lastenneuvolassa annettu riittävästi tukea vanhemmuuteen (FinLapset-tutkimus)

– Vanhempi saanut riittämättömästi tukea ammattilaiselta omaan jaksamiseensa (FinLapset-tutkimus)
– Elämäänsä tyytyväisten lasten ja nuorten osuus

– Erittäin heikko osallisuuden kokemus

– Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus

– Tuntee itsensä usein yksinäiseksi
– Käyttää päivittäin jotain nikotiinituotetta

– Ei käytä alkoholia / käyttää alkoholia viikoittain / tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa

– Kokeillut huumausaineita


SUTJAKKA ETELÄ-KARJALA: Työikäiset

YKSILÖLLISTEN VAHVUUKSIEN JA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTOOIKEA-AIKAISET JA SAAVUTETTAVAT PALVELUT JA YKSILÖLLINEN TUKIASUIN- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖYHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄYHTEINEN VIESTINTÄ
1. Vahvistamme ammattilaisten osaamista riskitekijöiden tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa sekä asiakasohjauksessa ravitsemukseen, liikkumiseen, uneen, mielenhyvinvointiin sekä päihteiden käyttöön (alkoholi ja nikotiinituotteet) liittyen.  1. Vahvistamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelupolkujen ja hoitoketjujen käyttöönottoja ja jalkauttamista.   Huomioimme kuntien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden roolin hoitoketjuissa ja palvelupoluissa.

– Ylipainon hoitoketju
– Ylipainon ja lihavuuden palvelupolku
– Prediabeetikon hoitopolku
1. Varmistamme, että esteettömyys, saavutettavuus sekä yhdenvertaisuus otetaan huomioon.   Hyödynnetään kehittäjäasiakkaita ja vaikuttamistoimielimiä kehittämisessä ja arvioimisessa.

– Digipalvelut (lukuohjelma)
– etä- ja lähivastaanotot (esteettömyys, digitaidot)
– Kuljetustuki
1. Vahvistamme ja olemme mukana kansallisissa elintapaohjauksen kehittämisen työryhmissä.

– Pakka – kehittäjäverkosto
– Elintapaohjauksen kehittäjäverkosto (Ikäinstituutti)
– HUS – painonhallintatalon ammattilaisverkosto  
1. Toteutamme aktiivisesti erilaisia tiedotuskampanjoita eri kanavissa. Hyödynnämme viestinnässä valtakunnallisia kampanjoita.    
2. Vahvistetaan ammattilaisten osaamista painon puheeksi ottamisessa tarjoamalla koulutusta ja työvälineitä, jotka tukevat sensitiivistä ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Hyödynnetään esimerkiksi THL:n ”Paino puheeksi” -menetelmiä ja vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä HUS painohallintatalo2. Tarjoamme hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja eri kanavissa. Vahvistamme digitaalisten palvelujen käyttöä asiakas- ja palveluohjauksessa.

– Digipalvelut: (Esim. Ravitsemusnavigaattori, Omaolo –valmennukset, Mielenterveystalo, Terapianavigaattori)
– Etävastaanotot
2. Tuetaan työyhteisöjen liikkumista ja terveellisiä elintapoja: Kannustetaan työmatkaliikkumiseen jalan/pyörällä.

– Työpaikkaruokailu  
2. Kehitämme maakunnallisen elintapaohjauksen yhteistyötä eri verkostoissa mm. Sutjakka elintapaverkosto, Maakunnallinen elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan verkosto   
3. Vahvistamme ammattilaisten osaamista mielen hyvinvoinnin puheeksi ottamisessa erilaisilla koulutuksilla esim. yksinäisyyden puheeksi ottamisen toimintamalli.3. Vahvistamme asiakasohjausta matalan kynnyksen hyte- palveluihin

– Liikuntalähete – liikuntapalvelut
– Kulttuurihyvinvointi – Kaikukortti toimintamalli
– Elintapaohjaus
– Painonhallintaryhmät
– Järjestöjen ja seurakuntien palvelut (Tarmoa.fi)
– Omahoito –digitaaliset palvelut  
 3. Keräämme, analysoimme ja jaamme ajankohtaista tietoa kärkiohjelmien vaikuttavuudesta eri verkostoissa.   

Mittarit, joilla seurataan tavoitteiden etenemistä / toteutumista:

 ENNALTAEHKÄISEMME KANSANSAIRAUKSIAEHKÄISEMME JA VÄHENNÄMME YLIPAINOAEDISTÄMME PÄIHTEETÖNTÄ ELÄMÄNTAPAA
Lyhyellä aikavälillä (vuosittain) seurattavat, toimintaa kuvaavat mittarit  – Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin- 2 diabetesriskissä oleville
Käypä hoito suosituksen mukaisesti (HYTE – kerroin)

– Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään (HYTE-kerroin)

MIELEN HYVINVOINTI
– Jaettujen Kaikukorttien määrä/vuosi ja käyttöaste

– Asiakkaan arviointi Kaikukortin vaikutuksesta hyvinvointiin (koettu hyvinvointi)
– Asiakkaalle annettu painonhallinta ja laihdutusohjaus (OAB72)

– Liikunnan puheeksi otto (OAB36)

– Liikkumisen mini-interventio (OAB77)    
– Alkoholin ongelmakäytön kartoitus (IHA10)

– Alkoholin mini-interventio (IHA21)

– Alkoholin käytön mini-intervention toteutuminen AUDIT- tai AUDIT-C testin riskipistemäärän ylittävillä (HYTE-kerroin)

– Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön strukturoitu kartoitus (IHA11)

– Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön mini-interventio (IHA22)

– Tupakasta vieroitus (IHA30)
Pitkällä aikavälillä seurattavat, toiminnan tulosta / vaikutusta kuvaavat mittaritSairastavuusindeksit (ikävakioitu):

– Aivoverisuonitauti-indeksi

– Sepelvaltimotauti-indeksi

– Alkoholisairausindeksi

– Diabetesindeksi

– Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus

– Niiden osuus, jotka uskovat, että eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka

– Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus 20–64 vuotiaista

– Erittäin heikko osallisuuden kokemus 20–64- vuotiaista
– Lihavien osuus 20–64-vuotiaista  

– Terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus 20–64- vuotiaista

– Niukasti kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus 20–64- vuotiaista

– Riittämättömästi nukkuvien osuus 20–64- vuotiaista  
– Alkoholia liikaa käyttävien osuus 20–64- vuotiaista  

– Päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita käyttävien osuus 20–64-vuotiaista


IKÄYSTÄVÄLLINEN ETELÄ-KARJALA: Ikääntyneet / 65 vuotta täyttäneet

YKSILÖLLISTEN VAHVUUKSIEN JA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSIOTTOOIKEA-AIKAISET JA SAAVUTETTAVAT PALVELUT JA YKSILÖLLINEN TUKIASUIN- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖYHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄYHTEINEN VIESTINTÄ
1. Kehitämme ammattilaisten osaamista ja yhteisiä puheeksioton toimintamalleja riskitekijöiden, kuten ravitsemuksen, kaatumisvaaran ja yksinäisyyden, tunnistamisessa.1. Ohjaamme olemassa oleviin ryhmätoimintoihin ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin.1. Järjestämme koulutuksia ammattilaisille esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimiseksi palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja viestinnässä ;1. Vahvistamme ja kehitämme eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistämme vaikuttavien toimintamallien jalkautumista eri toimijoille. (mm. kaatumisen ehkäisyn ja yksinäisyyden puheeksioton toimintamallit)1. Viestimme säännöllisesti palveluista ja ajankohtaisista asioista ikääntyneille ja heidän läheisilleen eri kanavissa hyödyntäen mm. teemaviikkoja ja kuukausia.
2. Ikääntyneet osallistuvat aktiivisesti oman tilanteensa arviointiin yhdessä ammattilaisten kanssa osana hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä asiakaskohtaamisia. Tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneen omat näkemykset ja toiveet ohjaavat häntä koskevaa päätöksentekoa.2. Hyödynnämme Tarmoa- verkkopalvelua asiakasohjauksessa ja huolehdimme että palvelukuvaukset ovat ajan tasalla.;2. Parannamme olemassa olevan ryhmätoiminnan ja kohtaamispaikkojen tunnettavuutta ja saavutettavuutta, jotta ikääntyneet voivat osallistua oman asuinalueensa toimintaan.;2. Seuraamme toiminnan vaikuttavuutta, hyödynnämme kerättyä tietoa päätöksenteossa ja kehitämme toimintaa systemaattisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.;2. Varmistamme, että kääntyneet ja heidän läheisensä saavat oikea-aikaista, helposti saavutettavaa ja ymmärrettävää tietoa. esim. terveyden edistämiseen, turvalliseen asumiseen ja digipalveluiden käyttöön sekä ikääntymiseen varautumiseen.
3. Hyödynnämme ICF-mallia sekä tarpeenmukaisia mittareita ja arviointivälineitä yksilöllisten vahvuuksien, voimavarojen ja tuen tarpeiden arvioinnissa. (FRAT, MNA, AUDIT, NRS2002, RAI ja toimintakykymobiili riskien arvioinnissa.)3. Tuemme arjessa selviytymistä ohjaamalla apuvälineiden hankintaan.;3. Kehitämme ja teemme näkyväksi päivätoimintaa hyödyntäen innovatiivisia ratkaisuja ja olemassa olevia toimintamalleja.;3. Teemme yhteistyötä vanhus- ja vammaisneuvostojen, järjestöjen, kuntien ja muiden kumppaneidemme kanssa mm. toimenpiteiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa. 
4. Edistämme digitaalisten itsearviointivälineiden käyttöä, jotta ikääntyneet voivat arvioida omaa hyvinvointiaan helposti ja itsenäisesti. (mm. Sähköinen kaatumisvaaran itsearviointikysely, UKK instituutti, Asumisturvallisuustesti, Omaolo)4. Järjestämme vuosittain Hyvinvointi-infot yhdessä kumppaneidemme kanssa.4. Huomioimme esteettömyyden ja saavutettavuuden asuinympäristöjen kehittämisessä sekä ympäristön huollon ja ylläpidon, suunnittelussa ja toteutuksessa.
5. Riskissä olevia ikääntyneitä tavoitetaan aktiivisesti vahvistamalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä kehittämällä toimintamalleja, jotka tukevat varhaista puuttumista ja yksilöllistä tukea. (Etsivä ja löytävä työ, Hoksauta minut -kortti)  
6. Ikääntyneiden yksilölliset vahvuudet tunnistetaan ja heille tarjotaan mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan.

Mittarit, joilla seurataan tavoitteiden etenemistä / toteutumista:

 EHKÄISEMME IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISIATUEMME IKÄÄNTYNEIDEN TERVEELLISTÄ JA RIITTÄVÄÄ RAVITSEMUSTAVÄHENNÄMME IKÄÄNTYNEIDEN YKSINÄISYYDEN KOKEMUSTA
Lyhyellä aikavälillä (vuosittain) seurattavat, toimintaa kuvaavat mittarit  – lonkkamurtumadiagnoosien lukumäärä 65 vuotta täyttäneillä

– tehtyjen kaatumisvaaran arviointien lukumäärä (FRAT-mittari)
– vajaaravittujen osuus 65 vuotta täyttäneistä sote-palvelujen piirissä olevista (NRS-2002 ja MNA-työkalut)

– OAB75 Terveyden ylläpitoon liittyvä ravitsemusohjaus
– OAB77 Liikkumisen mini-interventio
 
Pitkällä aikavälillä seurattavat, toiminnan tulosta / vaikutusta kuvaavat mittaritLonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä

– ​Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä
Tahaton painonlasku, osuus kotihoidon RAI-arvioiduista asiakkaista (%)

Tahaton painonlasku, osuus ympärivuorokautisen hoidon RAI-arvioiduista asiakkaista (%) 
– Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet

Yksinäisyydestä kärsivien asiakkaiden osuus lakisääteisissä iäkkäiden palveluissa, %

– Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus, 65 vuotta / 75 vuotta täyttäneet

– Erittäin heikko osallisuuden kokemus, 65 vuotta / 75 vuotta täyttäneet  

Osallisuuden edistäminen

Tavoitteet:

  1. Asukkaiden ja asiakkaiden kokemus osallisuudesta lisääntyy.
  2. Asiakkailla on väyliä ja tapoja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon.
  3. Asiakaskokemustiedolla johtaminen
  4. Osallisuusviestintä
TavoitteetKeskeiset toimenpiteet
Asukkaiden ja asiakkaiden kokemus osallisuudesta lisääntyyHyte-kärkiohjelmien mukaiset toimenpiteet (kuvattu kärkiohjelmien toimenpidetaulukoissa tarkemmin)
Asiakkailla on väyliä ja tapoja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoonEri osallisuuden (kehittämisosallisuus, päätöksenteko-osallisuus) toimintaprosessien ylläpito ja parantaminen. (Kehittäjäasiakastoiminta, kehittämisideat, vaikuttamistoimielimet, asiakaspalaute, järjestöyhteistyö)
Asiakaskokemustiedolla johtaminenOrganisaatiotasoinen toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet asiakaskokemuksen kehittämiselle.​
OsallisuusviestintäEdistetään vuoropuhelua asiakkaiden ja hyvinvointialueen välillä. Parannetaan viestintää niin, että asiakkaat ovat tietoisia osallistumismahdollisuuksistaan ja osallistumisensa tuloksista.