Sopuisa Etelä-Karjala -kärkiohjelma keskittyy lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on vahvistaa mielen hyvinvointia, edistää päihteetöntä elämäntapaa sekä vahvistaa vanhemmuutta. Tavoitteiden taustalla on sekä huolta herättävää tilastotietoa että alueen toimijoiden yhteinen näkemys lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteista.

Sopuisa Etelä-Karjala -kokonaisuus sisältää Lastensuojelulain (2007/417) 12 §:n mukaisen alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa käsitellään laajemmin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa. Se sisältää myös lain edellyttämän kuvauksen lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä lastensuojelun tarpeesta ja palvelujärjestelmästä.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi

Kouluterveyskyselyn mukaan eteläkarjalaiset lapset ja nuoret ovat suunnilleen yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisten osuus laski vuodesta 2017 lähtien kaikissa ikäryhmissä sekä tytöillä että pojilla, mutta viime vuosina lasku on pysähtynyt tai tyytyväisten osuus on jopa kääntynyt nousuun. Tyytymättömimpiä elämäänsä ovat 8.–9.-luokkalaiset ja ammattiin opiskelevat tytöt. Kouluterveyskyselyn mukaan myös ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat tytöillä yleisempiä kuin pojilla. Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta on kertonut 26–35 % tytöistä ja 5–8 % pojista, ja osuus on kasvanut etenkin ammattiin opiskelevilla tytöillä. Myös koulu-uupumus on tytöillä poikia yleisempää, mutta se on lisääntynyt myös yläkoululais- ja lukiolaispojilla.  (THL 2025m)

Koulukiusaamista vähintään kerran viikossa kokeneiden lasten ja nuorten osuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla tai jopa hieman kasvaneet vuoteen 2023 verrattuna. Toisaalta hieman aiempaa useampi peruskoululainen on myös kertonut, ettei ole joutunut kiusatuksi koulussa lukukauden aikana. (THL 2025m)

Nuorten mielenterveyden haasteet heijastuvat myös depressiolääkkeiden käyttöön. Vuonna 2024 Etelä-Karjalassa depressiolääkkeistä korvausta sai 2,6 % alueen 0–17-vuotiaista, mikä on enemmän kuin missään muualla Suomessa. Sukupuolten välillä on selvä ero: tytöistä korvausta sai 3,9 %, kun taas pojista 1,4 %. (THL 2025c) Myös mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden nuorten aikuisten määrä on ollut hienoisessa nousussa viime vuodet. Vuonna 2024 nuorista, 18–24-vuotiaista työikäisistä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa sai Etelä-Karjalassa 20,4 / 1000 vastaavan ikäistä, mikä on edelleen kuitenkin koko maan keskiarvoa (26,6) alhaisempi. (THL 2025p)

Nuorten päihteiden käyttö

Kouluterveyskyselyn mukaan aiempaa harvempi nuori ei käytä lainkaan alkoholia. Alkoholin viikoittainen käyttö on kuitenkin jopa hieman vähentynyt vuoteen 2023 verrattuna peruskoulun 8.–9.-luokkalaisilla ja lukiolaisilla, ja lisääntynyt hieman ainoastaan ammattiin opiskelevien keskuudessa. Alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien osuus on laskenut niin peruskoulun 8.–9.-luokkalaisilla, lukiolaisilla kuin ammattiin opiskelevilla. (THL 2025q)

Etelä-Karjalassa laittomien huumeiden kokeiluja on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Ammattiin opiskelevat ovat kertoneet lukiolaisia ja yläkoululaisia useammin kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran, mutta osuus ei ole kasvanut vuodesta 2023. Sen sijaan hieman aiempaa useampi ammattiin opiskeleva on kertonut kokeilleensa kannabista vähintään kaksi kertaa, kun taas yläkoululaisilla ja lukiolaisilla osuus on hieman pienentynyt. (kuva 8) (THL 2025q)

Kuva 8. Nuorten päihteiden käyttö Etelä-Karjalassa vuonna 2025 (THL 2025q).

Aiemmin laskusuunnassa ollut nuorten nikotiinituotteiden käyttö on viime vuosina kääntynyt nousuun tai lasku on ainakin pysähtynyt. Päivittäin jotain nikotiinituotetta käyttää 10 % peruskoulun 8.–9.-luokkalaisista, 7 % lukiolaisista ja 23 % ammattiin opiskelevista nuorista. Kasvu selittyy pääasiassa nikotiinipussien ja osin myös sähkötupakan käytön lisääntymisellä – tupakointi ja nuuskan käyttö ovat vähentyneet kaikilla kouluasteilla. Vaikuttaakin siltä, että nikotiinin käyttäjät ovat siirtyneet muista nikotiinituotteista nikotiinipussien käyttäjiksi. Nikotiinipusseja päivittäin käyttää 20 % ammattiin opiskelevista ja 6 % lukiolaisista ja 8.–9.-luokkalaisista, kun vuonna 2023 osuudet olivat 1–3 %. (THL 2025q) On hyvä muistaa, että kouluterveyskyselyn toteuttamisen aikaan keväällä 2025 nikotiinipussit olivat vielä vapaasti myynnissä valtavalla makuvalikoimalla ja niitä sai tilattua myös kotiin eli saatavuus oli helppoa. Nikotiinipusseja koskeva tupakkalain muutos astui voimaan 1.8.2025 ja rajoitusten vaikutusten voidaan odottaa näkyvän tulevien vuosien kyselyissä.

Vanhemmuuden tuen tarve

Laajan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun liittyvissä tilaisuuksissa – joissa hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja muiden alueen toimijoiden edustajat yhdessä pohtivat ja määrittelivät yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä – nousi vahvasti esiin vanhempien tuen tarve ja vanhemmuuden vahvistaminen. Vanhemmuuden tuen tarve on noussut esiin myös hyvinvointialueen perhepalveluissa kautta linjan, ja myös vanhemmilta itseltään on tullut vastaavia toiveita.

Vanhemmuuden vahvistaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla tuetaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään, vahvistetaan heidän voimavarojaan ja lisätään heidän kykyään vastata lapsen tai nuoren tarpeisiin eri elämäntilanteissa. Se ei tarkoita vanhemmuuden arviointia tai arvottamista, vaan rakentavaa tukemista ja yhteistä ymmärryksen lisäämistä. Vanhempien jaksaminen on tärkeää paitsi heidän oman hyvinvointinsa, myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, sillä hyvinvoivat vanhemmat ovat avainasemassa lasten ja nuorten kasvun tukemisessa. Vanhemmuuden tukeminen voi olla konkreettista apua arkeen, keskusteluapua, vertaistukea tai palveluita, jotka helpottavat perheiden elämää. Keskeistä on moniammatillinen ja saumaton yhteistyö kaikkien lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavien toimijoiden kesken.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä käsitellään laajemmin liitteenä olevassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.