Osallisuuden edistäminen

Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön ja tulee kuulluksi. Se tarkoittaa myös mahdollisuutta osallistua aktiivisesti, vaikuttaa omaan elämäänsä, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.

Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumista ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan ja päätöksentekoon. Laki hyvinvointialueesta (611/2021) korostaa tätä oikeutta. Aluevaltuuston tehtävänä on varmistaa, että osallistumiseen ja vaikuttamiseen on tarjolla monipuolisia ja toimivia tapoja. Keskeistä on, että palveluja kehitetään yhdessä niiden käyttäjien ja henkilöstön kanssa.

Osallistuminen ja osallisuuden edistäminen tukee ja vahvistaa myös demokratiaa, mikä lisää kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin, heidän sitoutumisensa yhteisiin tavoitteisiin kasvaa. Avoin ja osallistava toimintatapa rakentaa luottamusta hyvinvointialueen ja sen asukkaiden välillä.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella halutaan kuulla palvelunkäyttäjien kokemuksia sekä osallistaa asiakkaita ja asukkaita palveluiden ja toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointialueella rakennetaan tavoitteellisesti yhteiskehittämisen kulttuuria, jossa asiakasymmärrys ja käyttäjälähtöisyys ovat vahvasti mukana. ​

Osallistumisen tavat Etelä-Karjalan hyvinvointialueella

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella käytössä olevat eri osallistumisen ja vaikuttamisen tavat (kuva 3) tukevat:

• asukkaiden oikeutta tiedon saamiseen ja tuottamiseen (tieto-osallisuus),
• asukkaiden mahdollisuutta vuorovaikutukseen ja osallistumiseen palvelun/toiminnan suunnitteluun (suunnittelu- ja arviointiosallisuus)
• asukkaiden mahdollisuutta osallistua itseään ja lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon (päätöksenteko-osallisuus)
• asukkaiden mahdollisuutta toimia lähiympäristössä ja osallistua palvelujen tuottamiseen eri tavoin (toimintaosallisuus)

Kuva 3. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen osallistumisen ja vaikuttamisen tavat.

Asukkaan ja asiakkaan osallistumisen ja vaikuttamisen tavat kuvataan tarkemmin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen verkkosivuille tuotettavassa asukkaan/asiakkaan osallistumisen oppaassa.

Osallisuus vahvistaa hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä

Osallisuuden edistämisellä edistetään myös hyvinvointia ja terveyttä. Matalan osallisuuden kokemuksen on todettu olevan yhteydessä muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja huonoksi koettuun työkykyyn. Kokemus osallisuudesta taas lisää hyvinvointia, turvallisuutta sekä uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Osallisuutta edistämällä voidaan muun muassa ennaltaehkäistä syrjäytymistä, vähentää eriarvoisuutta ja parantaa toimintakykyä. Osallisuuden kokemuksen monenlaiset yhteydet koettuun hyvinvointiin, terveyteen, toiminta- ja työkykyyn viittaavat siihen, että osallisuuden kokemuksella on myös suuria potentiaalisia kansantaloudellisia vaikutuksia. (THL 2023)

Eteläkarjalaisten osallisuuden kokemuksen vahvistaminen on yksi hyvinvointisuunnitelmaa läpileikkaavista tavoitteista. Kaikkien kolmen jäljempänä esiteltävän kärkiohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, että asukkaat voivat vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja tehdä hyvinvointiaan palvelevia valintoja, kokevat kuuluvansa yhteisöön ja voivat vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin, sekä osallistua yhteiseen tekemiseen ja jakaa osaamistaan myös muille. Kansalaisten aktiivisuuden tukeminen ja yksilön oman toimijuuden vahvistaminen on osa osallisuuden edistämistä, ja sitä halutaan vahvistaa myös suunnitelman toimenpiteillä. Osallisuutta vahvistetaan yhteisellä työllä, johon osallistuvat hyvinvointialueen lisäksi myös muut toimijat, kuten kuntien eri toimialat, järjestöt ja seurakunnat. 

Osallisuuden toteutuminen edellyttää saavutettavaa ja esteetöntä elinympäristöä, jossa jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti – iästä, toimintakyvystä, kielestä tai muista yksilöllisistä tarpeista riippumatta. Esteettömyys ja saavutettavuus tukevat erityisesti niitä ryhmiä, joiden osallistumismahdollisuudet ovat vaarassa kaventua. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa 2025–2028 on nostettu hyvinvointialueen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tukevat saavutettavuutta ja asukkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin. 

Osallisuustyön seuranta ja kehittäminen

Hyvinvointialueen osallisuuden toteutumista seurataan ja kehitetään osana hyvinvointialueen laatutyötä. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista raportoidaan valtuustokausittain osana alueellista hyvinvointikertomusta.  Asiakaskeskeisen toimintakulttuurin etenemistä seurataan osana hyvinvointialueen omavalvontaohjelman osavuosikatsauksissa.  Etelä-Karjalan hyvinvointialueella osallisuustyötä seuraa osallisuus- ja demokratiajohtokunta ja raportoi siitä aluehallitukselle.