Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutetut luovuttivat joulukuussa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskiselle adressin erityisesti haja-asutusseutujen palveluiden säilyttämisen puolesta. Adressissa esitetään, että jokaisessa maakunnan kunnassa pitää olla kiinteä soteasema, josta ihmiset saavat vähintään lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita. Adressiin kirjoitettiin melkein 5 000 nimeä.
– Adressi ei ole moite vaan tuen osoitus. ”Älä hylkää, pidä meistä huolta ja pidät meidän puolta”, muistutti aluevaltuutettu Vesa Örnmark.
Hyvinvointialuejohtaja Leskinen kiitti lämpimästi adressin luovuttaneita valtuutettuja ja kertoi pitävänsä asiaa hyvin tärkeänä.
– Ajattelen myös, että meidän pitää näissä vaikeissa päätöksissä pitää huolta hyvinvointivaltion ja demokratian perusperiaatteista. Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että jokaisella eteläkarjalaisella on tarvittavia palveluita jatkossakin, vastasi Leskinen.
Hän toi esiin olevansa täysin samaa mieltä, että erityisesti vaikeassa tilanteessa tai haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten puolta on pidettävä.
– Olen vastaanottanut adressin, jossa lähes 5 000 ihmistä ovat tuoneet ilmi äänensä sen osalta, että sote- ja pelastuspalveluita pitää jatkossa olla kaikissa kunnissa myös lähipalveluina ja huolehtia myös haja-asutusseudun asukkaista. Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajana lupaan tietenkin, että yhdenvertaisuus ja palveluiden säilyttäminen kantokykymme mukaan on keskiössä. Myös maaseudulla ja kaikissa meidän kunnissa tulee olla palveluita saatavilla jatkossakin, tiivisti Leskinen adressinluovutustilaisuudessa. Hän myös kiitti kaikkia allekirjoittaneita mielipiteensä julkituonnista ja ilmoitti vievänsä adressin johtoryhmään käsiteltäväksi.
– Jokainen kannanotto on tärkeä, tähdensi Leskinen lopuksi.
Hyvinvointialueiden aluevaltuutetut ja virkamiesvalmistelijat ovat vaikeiden päätösten edessä, jotta palveluiden vaikuttavuus saadaan kohtaamaan valtion antaman rahoituksen kanssa.
Hyvinvointialue ja osallisuus
Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Esimerkiksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan palveluun sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin. Kun asiakkaat ja asukkaat osallistuvat palveluiden kehittämiseen, saadaan laadukkaampia ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja.
Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan hyvinvointialuelain mukaisesti edistää esimerkiksi
- Erilaisten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien kautta. Lue lisää joulukuun uutiskirjeestä.
- Selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella asuvien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Käytämme työkaluina esimerkiksi Polis– ja Innoduel-kyselyitä, sekä ja otakantaa.fi -palvelua.
- Osallistu ja kehitä kanssamme: https://www.ekhva.fi/osallistu-ja-kehita-kanssamme/
- Osallistu ja vaikuta: https://www.ekhva.fi/hyvinvointialue/tietoa-meista/sina-voit-vaikuttaa-hyvinvointialueen-asioihin-hyvinvointi-kuuluu-jokaiselle/
Hyvinvointialueen toimintaan osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet
Hyvinvointialueuudistus on myös suomalaisen demokratian uudistus. Asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja eri toimijoiden osallisuus on yksi keskeinen periaate hyvinvointialueen toiminnassa ja vaikuttamismahdollisuuksissa.
Lisätietoja medialle:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, puh. 0400 497 418, [email protected]
