Antti Sotka, lääketieteen lisensiaatti, lastentautien erikoislääkäri, lastentautien ylilääkäri, Lastentaudit/Etelä-Karjalan keskussairaala
Etujoukkueen jäsenenä Antti kokee pyrkivänsä pelaamaan tasaisesti kaikkia ylilääkärin rooliin kuuluvia paikkoja.
– Koen, että tittelin kautta minulla on ollut kapteenin nauha kädessä jo lähemmäs yhdeksän vuotta. Ylilääkäri toimii kuitenkin mielestäni joukkueessa niin kapteenina, valmentajana kuin GM:nä (General Manager – vapaa suomennos: asioiden hoitaja). Yritän pelata tasaisesti kaikkia roolejani ja arvioida mitä paikkaa tänään tarvitaan eniten.
– Tiedostan myös olevani varsin äänekäs ja ehkä ärsyttäväkin. Olen näkyvä persoona ja pyrin kiinnittämään huomiota siihen, etten itse hallitse tilaa liikaa, Antti kuvailee.
Käytäväpuheiden perusteella Anttia kuvataan tasavertaiseksi, yhteisöä rakentavaksi ylilääkäriksi.
OMA TYÖ
Antti Sotka työskentelee Etelä-Karjalan keskussairaalassa (EKKS) lastentautien ylilääkärinä.
– Työni pitää sisällään kliinistä potilastyötä sekä hallintoa. Hallinnollisiin tehtäviin kuuluvat niin tämän hetken kuin tulevaisuuden toimintojen suunnittelut, ylläpito ja kehittäminen. Potilastyöni on osaston lääkärin työtä sekä päivystämistä.
Haluan muuttaa työelämää ja rikkoa sairaalahierarkian
Ylilääkärinä Sotka edustaa uudenlaista ajattelua sairaalamaailmassa.
– Minulle sairaalassa ei ole olemassa hierarkiaa. Apteekin lähetit, laitoshuoltajat ja ihan kaikki työntekijät ovat samalla viivalla. Enkä korosta omaa rooliani.
– Ajattelen, että sellainen vanhakantainen pönötyskulttuuri on kaukana nykyajan tekemisestä. Iskä antoi aikanaan ohjeen, että ”Työt pitää tehdä kunnolla, mutta muuten voi olla kuin Ellun kanat”.
– Eihän se varmaan normaalia joka paikassa ole, että ylilääkäri kävelee käytävillä huppari päällä ja huutelee ohikulkijoille, Sotka pohtii.
Hänen tapansa toimia näyttäytyy kuitenkin ympärille toisella tavalla. Häntä pidetään helposti lähestyttävänä, vilpittömänä ja rohkeana työyhteisön rakentajana.
– Kunnioitus tulee ansaita teoilla eikä pelkoa luomalla, Sotka kiteyttää tapaansa nähdä työelämä.
Mistä Antti Sotka ammentaa rohkeutensa?
– Suuri ajattelija Homer J. Simpson on sanonut, että ”Yrittäminen on ensimmäinen askel kohti epäonnistumista.”. Homer halusi ajatuksensa turvin jäädä sohvalle, itse käännän ajatuksen toisinpäin. Näen, että jokaisessa joukkueessa suuret superstarat haluaa viimeisellä hetkellä ratkaista pelin: heittää, laukoa, nähdä onnistumisen. Epäonnistumisen riskistä huolimatta.
Urapolku
Kanditalvena sisätaudeille Etelä-Karjalan keskussairaalaan
Antti päätyi ensimmäistä kertaa Tampereelta Lappeenrantaan sisätautien osastolle kandivuotenaan.
2011 erikoistuvaksi lääkäriksi EKKS:ään
– Lappeenrantaan tuloon oli oikeastaan lopulta kolme suurempaa syytä:
1) olin jo ollut Lappeenrannassa, 2) olin tehnyt vuoden terveyskeskuslääkärin työtä tunnin työmatkalla suuntaansa ja 3) erikoistumispaikka Hämeenlinnassa lastentaudeilla oli jo sovittuna, mutta pitkä työmatka sai vielä ennen aloitusta arvioimaan valintaa uudelleen.
– Tulin yhdessä lappeenrantalaisen opiskelukaverin kanssa erikoistumaan samaan paikkaan, Antti kertoo.Erikoislääkäriksi Tampereella 2014-2017
Erikoislääkärikoulutukseen kuuluu myös yliopistosairaalassa tehty jakso. Sen Lastentautien erikoislääkärin tutkintoa suorittanut Antti kävi tekemässä taas Tampereella.
Paluu Lappeenrantaan erikoislääkärinä 2017
Palattuaan Tampereelle 2014 Antilla ja perheellä ei ollut ajatusta palata Lappeenrantaan. Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS ei vastannut kuitenkaan täysin nuoren lääkärin odotuksiin ja ajatukseen siitä, millaiseen työyhteisöön haluaa itse panoksensa tuoda.
– Vastavalmistuneilla ei useinkaan ole helposti tietoa siitä, missä olisi erikoislääkärille töitä. Tiesimme kuitenkin tuolloin, että Lappeenrannassa oli ainakin tarve lastenlääkärille. Täällä odotti tuttu sairaala ja tiedossa oli lyhyt työmatka.
Nopeasti ylilääkäriksi
Lappeenrannassa aukesikin yllättävä mahdollisuus ylilääkärin ilmoittaessa lähdöstään ja hyvin lyhyeksi jääneen erikoislääkärivaiheen myötä Antti valittiin lastentautien ylilääkäriksi.
Tukiverkottomuus ja kavereiden puute uudella paikkakunnalla haastoivat perheen arkea ja Antti päätti vielä kerran hakea Tampereelle. Vastasyntyneiden teho-osasto yliopistosairaalassa olisi vastannut ammatilliseen kiinnostukseen ja tarjonnut toisenlaisen urapolun.
Perhe päätti kuitenkin valita Lappeenrannan.
– Ajattelen, että elämässä asioita vaan tapahtuu. Ei ole yhtä oikeaa suuntaa, vaan valintoja voi aina arvioida uudelleen.Hetki sairaalanjohtajana
Niin Antti teki myös toimittuaan Etelä-Karjalan keskussairaalanjohtajana. Noin 15 vuotta valmistumisensa jälkeen Antti valittiin sairaalanjohtoon, mutta työ sai arvioimaan elämän realiteetteja uudelleen.
– Työ toi mukanaan paljon ymmärrystä johtajuutta sekä itseä kohtaan ja osaamispohjaa. Sairaalanjohtajuus opetti myös minusta itsestäni monia asioita ja olen jälkikäteen supertyytyväinen siihen, että kokeilin.
Paluu lastentautien ylilääkäriksi
Nyt Antti toimii taas lastentautien ylilääkärinä ja on tyytyväinen urapolkuunsa.
”Haluan ravistella ja muuttaa työelämää: rikkoa sairaalahierarkiamaailman.”, ajattelee Antti Sotka.
Miten yhteisöllisyys & Etujoukkue on näkynyt Ekhvalla?
– Jo kandiajoista ideani on ollut se, että pyritään tekemää töitä kavereiden kanssa. Alkujaan lähdimme kahden kaverin kanssa amanuenssiksi Pietarsaareen.
– Vieläkään en ole tehnyt töitä ilman, että olisin tehnyt sitä kavereiden kanssa.
Sotka jatkaa kertomalla, että jo vuosia sitten he muodostivat Etelä-Karjalan keskussairaalassa erikoistuvien kesken oman porukkansa. Yhdessä urheiltiin ja tehtiin monenlaisia juttuja.
– Aika moni tuosta kaveriporukasta työskentelee nytkin täällä!
Sotka kokee, että tietynlaista yhteisöllisyyttä saisi olla vielä enemmänkin.
– Eikä se tarkoita, että kaikkien tarvitsee osallistua, mutta yhteisöllisyyttä olisi hyvä olla tarjolla. Ihmiset ylipäänsä viettävät paljon aikaa työpaikalla ja onhan se hankala tilanne, jos täällä ei viihdy.
– Toisaalta monelta myös unohtuu, että ihan jokaisen meistä pitäisi tuoda oma panostuksensa työyhteisön hyvinvointiin. Ei se ole luvattu tai annettu asia. Ja sen myrkyttäminen on helppoa.
– Myös työyhteisöiden introvertit olisi hyvä huomioida. Ei yhteisöllisyys näytä kaikille samalta ja olisikin tärkeää, että introvertimpikin ihminen voisi sanoittaa, että hänelle riittää, että saa olla mukana, mutta ettei hän halua osallistua esimerkiksi aktiviteetteihin, Sotka jatkaa.
Vilpittömät kohtaamiset toivat alalle
Sotka kokee, että ylivoimaisesti parasta hänen työssään on tehtävään liittyvä monipuolisuus.
– Ja yleisesti työkaverit. Enkä tarkoita vaan omaa yksikköäni tai niitä erikoistumisesta saakka yhtä matkaa kulkeneita kollegoita. Tarkoitan laajemmin tätä työyhteisöä ja eri ammattiryhmistä tulleita kavereita.
– Alun perin lähdin lastenlääkäriksi tietynlaisen vilpittömän kohtaamisen vuoksi, sellaisen mihin lapset pystyvät.
”Johtajuusajattelua ja koulutusmahdollisuuksia tulee kehittää kaikissa ammattiryhmissä”, kannustaa Sotka.
Mahdollisuuksia kehittyä on – onko mahdollisuuksia kehittää?
Uudet pestit ovat Antti Sotkan omien sanojen mukaan tulleet vastaan hyvällä syklillä.
– Koen, että koko urapolkuni ajan on ollut mahdollisuuksia kehittyä. Ekhvalla kannustetaan johtamiskoulutukseen, mutta olen itse priorisoinut klinikan tilanteen aina kaiken edelle ja sen vuoksi aikaa ei ole ollut varsinaiselle johtamiskoulutukselle.
– Itse olen oppinut kantapään kautta, mutta ylilääkärikollegoista osa on hakenut eväitä johtamiskoulutuksista.
Sotka kokee, että mahdollisuuksia kehittyä on koko ajan enenevissä määrin. Kehitettävääkin hän löytää.
– Olen yleisesti huolissani hoitajien koulutusrahoista ja hoitotyön puolen urapoluista. Meilläkin on upeita erikoistuneita osaajia kuten diabeteshoitajia ja uroterapeutteja. Näen, että tulevaisuudessa voitaisiin tehdä vielä enemmän ja tarjota ammatillisen kehittymisen mahdollisuutta niille hoitajille, joita erikoistuminen kiinnostaa.
– Tärkeää olisi avata keskustelu myös siitä, miten erikoistuminen voitaisiin huomioida paremmin esimerkiksi palkassa.
Suosittelisin Ekhvaa työyhteisön vuoksi
– Tämän kokoisessa keskussairaalassa työskentely on hauskempaa kuin muualla. Tunnet eri alojen ihmisiä ja olet heidän kanssaan tekemisissä koko ajan. Täällä ei korostu yksittäisen klinikan vaan koko sairaalan yhteisöllisyys.
– Kun hiihtelet yliopistosairaalassa, niin tunnet suunnilleen oman klinikan. Tämän kokoisessa sairaalassa pystyt olemaan yhteyksissä keneen tahansa, jos vain olet sellainen ihminen, joka siitä nauttii.
Sairaalan tietynlaisesta yli erikoisalojen menevästä ”hyvästä meiningistä” Sotka on kuulut myös ulkopuolisten suusta.
(Samasta syystä Etelä-Karjalaan töihin hakeutui mm. Jenni Routama, joka avasi uratarinaansa kesällä 2025.)
Alalle aikovan hyvä suunnitella polkuaan
Lääkärin uraa suunnitteleville Sotkalla on tärkeä neuvo:
– Erikoisala kannattaa valita niin, että kokee peruspotilasmateriaalin mielekkääksi. Se on tae, että viihtyy hommassa, sillä sen hoitamista on työajasta 90 %.
Sotka vinkaa myös, että pitkäkestoisesti potilastyörinnalle kannattaa ottaa jotain muutakin.
– Tutkimustyötä, vähän hallintoa tai jotain muutakin, joka tuo monipuolisuutta työhön. Ihmisellä on taipumus tylsistyä ilman virikkeitä, joten monipuolisuutta on hyvä ajatella alusta asti.
