Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman vieraili Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (Ekhva) tiistaina. Vierailulla Ekhva toi esiin, että alue on jo tehnyt merkittäviä säästöjä, mutta nykyinen rahoitusmalli ei riitä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin.
Ekhva on onnistunut pitämään palvelujen kustannukset noin tuhat euroa asukasta kohden Itä-Suomen verrokkialueiden rahoitustasoa matalampina. Samalla alueella on toteutettu mittavia sopeutustoimia.
– Olemme jo sopeuttaneet 30 miljoonaa euroa edellisinä vuosina ja tänä vuonna sopeutamme lisää 40 miljoonaa euroa. Emme kuitenkaan pysty kattamaan aiemmin syntynyttä alijäämää nykyisessä rahoituskehyksessä, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Leskisen mukaan talouden kestävää johtamista vaikeuttavat merkittävästi ristiriitaiset arviot palvelutarpeiden kasvusta.
Valtiovarainministeriön rahoituslaskelmissa kasvuprosentiksi vuodelle 2027 on annettu kokonaisuudessaan vain noin 0,73 prosenttia, kun taas Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarvevakiointimallissa sosiaalihuollon palvelutarpeet kasvavat 7,9 prosenttia, terveydenhuollon noin 9,4 prosenttia ja vanhustenhuoltokin 3,1 prosenttia.
– Ero on niin suuri, että jos valtionvarainministeriön rahoitustasoon halutaan aidosti päästä, joudutaan kansallinen palvelulupaus käytännössä määrittelemään uudelleen nykyistä kapeammalle tasolle, Leskinen toteaa.
-Ydinhuolemme on, että hyvinvointialueiden talousraportoinnin tiedot eivät ole riittävän luotettavia tai vertailukelpoisia. Jo suppea tarkastelu paljastaa suuria epäjohdonmukaisuuksia ja ilmeisiä virheitä – esimerkiksi Helsingin ensihoidon nettokäyttökustannukset näyttäytyvät vuoden 2023 tiedoissa nollana. Näihin tietoihin ei voi perustaa luotettavaa arviointia tai rahoituspäätöksiä ilman parempaa laadunvarmistusta, vaikuttavuus- ja tietojohtaja Juuso Tamminen jatkoi.
Sote osa kokonaisturvallisuutta
Vierailulla keskusteltiin myös hyvinvointialueiden rahoitusmallista ja sen vaikutuksista alueiden toimintaedellytyksiin.
Ekhvan aluehallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen korosti, että rahoitusta on tarkasteltava myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
– Nykyinen lainsäädäntö ja siihen liittyvät tietopohjaongelmat eivät huomioi riittävästi alueiden monimuotoisia palvelutarpeita. Nykymalli lisää alueiden eriarvoisuutta ja heikentää erityisesti rajaseutujen kriisinkestävyyttä, Kymäläinen sanoo.
Ministeri ymmärsi rahoitusmallikritiikin
Ministeri Rydman totesi, että Ekhvan toiminta teki vierailulla vaikutuksen.
– Täällä tehty työ on hyvin vaikuttavaa sanan molemmissa merkityksissä – sen näkeminen tekee vaikutuksen ja sillä on saatu aikaan hyvin myönteisiä vaikutuksia.
Rahoitusmalliin liittyvää kritiikkiä Rydman ymmärsi.
– Nykyinen rahoitusmalli tuottaa epätarkoituksenmukaisia tuloksia ja se pitäisi uudistaa kokonaan. Nykyjärjestelmän ennakoitavuus on heikko eikä se aina palkitse hyvästä tekemisestä. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva rahoituslain muutos ei ole vielä riittävä uudistus, mutta se vie asioita aavistuksen verran parempaan suuntaan. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhdenvertaisempaa, oikeudenmukaisempaa ja tietopohjallisempaa ratkaisua, ministeri sanoi
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
Suna Kymäläinen, Ekhvan aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 512 0526
