Neuropsykiatrisesti oireilevan palvelupolku

Lapsen tilannetta on hyvä lähteä kartoittamaan ensin yhdessä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa (ryhmän henkilökunta, tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja).

Jos huoli herää vanhemmalla, on asia hyvä ottaa puheeksi varhaiskasvatuksessa.
Jos huoli herää varhaiskasvatuksessa, otetaan asia puheeksi vanhemman kanssa.

Alle esiopetusikäinen:
Neuvolan terveydenhoitaja on hyvä ottaa mukaan keskusteluun. Voit ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai sopia varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa yhteisen tapaamisen järjestämisestä.

Ohjeet neuvolan ajanvaraukseen 1-5-vuotiaalle lapselle

Esiopetusikäinen:
Kouluterveydenhoitaja/koulukuraattori/koulupsykologi on hyvä ottaa tarpeen mukaan keskusteluun. Voit olla yhteydessä suoraan heihin tai sopia esiopetuksen henkilökunnan kanssa yhteisen tapaamisen järjestämisestä.

Ohjeet kouluterveydenhoitajan ajanvaraukseen 6-vuotiaalle lapselle

Mikäli varhaiskasvatuksen, neuvolan / esiopetuksen ja opiskeluhuollon toteuttamat tukitoimet eivät tunnu seurannan aikana auttavan tai arjen haasteet ovat merkittävät, voi tilanteeseen lähteä hakemaan lisätukea.

Lapsiperhesosiaalityössä tarjoamme lapsiperheille erilaisia palveluja, joiden tavoite on auttaa asiakkaitamme selviytymään itsenäisesti ja toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä. Tärkeimpiä työmuotojamme ovat perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaalityö ja-ohjaus, tukisuhdetoiminta, lapsen omaishoidon tuki, ankkuritoiminta ja alaikäisten päihdekeskustelut. Tarpeen mukaan pyrimme räätälöimään myös muita palveluja asiakkaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Voit ottaa meihin yhteyttä, kun sinulla on huolta alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren arjen hallinnasta, ihmissuhteista, mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai muusta riippuvuudesta tai kasvatuksesta. Myös nuori itse voi olla yhteydessä.

Palvelu on matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelu on maksuton.

Perheneuvonta ja nuorten apu

Lapsen tai nuoren tilannetta on hyvä lähteä kartoittamaan ensin yhdessä opettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa.

Jos huoli herää vanhemmalla, on asia hyvä ottaa puheeksi opettajan kanssa. 
Jos huoli herää koulussa, otetaan asia puheeksi vanhemman kanssa.
Kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi tai koulukuraattori on hyvä ottaa tarvittaessa mukaan keskusteluun. Voit olla yhteydessä heihin suoraan tai sopia opettajan kanssa yhteisen tapaamisen järjestämisestä.

Opiskeluhuollon yhteystiedot       

Mikäli koulun ja opiskeluhuollon toteuttamat tukitoimet eivät tunnu seurannan aikana auttavan tai arjen haasteet ovat merkittävät, voi tilanteeseen lähteä hakemaan lisätukea.

Lapsiperhesosiaalityössä tarjoamme lapsiperheille erilaisia palveluja, joiden tavoite on auttaa asiakkaitamme selviytymään itsenäisesti ja toimintakykyisenä kotona, arjessa ja elämässä. Tärkeimpiä työmuotojamme ovat perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaalityö ja-ohjaus, tukisuhdetoiminta, lapsen omaishoidon tuki, ankkuritoiminta ja alaikäisten päihdekeskustelut. Tarpeen mukaan pyrimme räätälöimään myös muita palveluja asiakkaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Voit ottaa meihin yhteyttä, kun sinulla on huolta alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren arjen hallinnasta, ihmissuhteista, mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai muusta riippuvuudesta tai kasvatuksesta. Myös nuori itse voi olla yhteydessä.

Palvelu on matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelu on maksuton.

Perheneuvonta ja nuorten apu

Jos keskittymisvaikeudet haittaavat opintoja, voit hakeutua kenen tahansa opiskeluhuollon palveluiden ammattilaisen vastaanotolle.

2. asteen opiskeluhuollon palveluiden yhteystiedot

Ensin selvitetään tarkempi elämäntilanteesi ja opiskeluun vaikuttavat haasteesi. Sen jälkeen mietitään tukikeinoja ja tarvetta tarkempiin tutkimuksiin. 2. asteen opiskelijoiden ADHD-palvelupolku

Jos opiskeluhuollon tuki ei ole riittävä ja/tai et saa itsenäisesti apua haasteisiisi, varaa aika kiireettömään mielenterveys- ja riippuvuuspalveluun. Jos sinulla on jo olemassa oleva hoitokontakti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, voit ottaa asian puheeksi oman työntekijäsi kanssa.

Mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotolla sairaanhoitaja kartoittaa tilanteesi, pyrkii järjestämään sinulle tarvittavaa tukea ja antaa ohjausta oirehallintaan liittyen. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi ryhmäkuntoutusta tai toimintaterapiaa. Mikäli herää epäily jostain muusta oireita selittävästä mielenterveyshäiriöstä, varataan aika lääkärin vastaanotolle asian selvittämiseksi.

Neuropsykiatrisen oireilun arvion tekeminen voi siirtyä myös myöhempään ajankohtaan.

Esteenä voi olla esimerkiksi:

• Vaikea masennus, vaikea ahdistus, vaikea maanisuus tai muu vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö
• Vaikea-asteinen fyysinen sairaus
• Haastava tai kriisiytynyt elämäntilanne
• Aktiivinen riippuvuus (esimerkiksi päihde-, peli- tai toiminnallinen riippuvuus)

Neuropsykiatrista arviota ei voida tehdä luotettavasti ennen kuin samanaikaiset vaikeat sairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa, elämäntilanne tasaantunut tai vaikea riippuvuus on hallinnassa. Päihteettömyyttä seurataan tarvittaessa laboratoriokokeilla. Päihteettömyyden tukemiseen saat apua riippuvuusklinikalta. Kun hoitotasapaino on saavutettu, arvioidaan uudestaan, ovatko tarkemmat neuropsykiatriset selvittelyt tarpeen.

Jos keskittymisvaikeuksiin ei löydy mitään muuta selittävää syytä ja jää vahva epäily kehityksellisen häiriön mahdollisuudesta, kootaan lisätietoa mm. lapsuuden aikaisista oireista ja niiden aiheuttamasta haitasta toimintakykyyn.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut

Riippuvuusklinikka

Toiminnallinen kuntoutus järjestää kuntoutuspalveluita mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asiakkaille palvelupolun eri vaiheissa. Neuropsykiatristen haasteiden kuntoutuksen sisältö ja vaihtoehtoiset toteutustavat ovat yksilöllisiä.

Toiminnallinen kuntoutus

Jos keskittymisvaikeudet haittaavat opintoja, selvitä ensin järjestääkö oppilaitoksesi tukea opinnoista suoriutumiseen. Lisätietoa alueella toimivien oppilaitosten tarjoamista tukitoimista löydät alla olevien linkkien kautta

LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalvelut

LUT yliopiston opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalvelut

Jos neuropsykiatriset oireet haittaavat merkittävästi arkeasi, varaa aika opiskelijaterveydenhuollosta.

Ajanvarausohjeet

Jos opiskeluhuollon tuki ei ole riittävä ja/tai et saa itsenäisesti apua haasteisiisi, varaa aika kiireettömään mielenterveys- ja riippuvuuspalveluun. Jos sinulla on jo olemassa oleva hoitokontakti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, voit ottaa asian puheeksi oman työntekijäsi kanssa. Mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotolla sairaanhoitaja kartoittaa tilanteesi, pyrkii järjestämään sinulle tarvittavaa tukea ja antaa ohjausta oirehallintaan liittyen. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi ryhmäkuntoutusta tai toimintaterapiaa. Mikäli herää epäily jostain muusta oireita selittävästä mielenterveyshäiriöstä, varataan aika lääkärin vastaanotolle asian selvittämiseksi.

Neuropsykiatrisen oireilun arvion tekeminen voi siirtyä myös myöhempään ajankohtaan. Esteenä voi olla esimerkiksi:

• Vaikea masennus, vaikea ahdistus, vaikea maanisuus tai muu vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö
• Vaikea-asteinen fyysinen sairaus
• Haastava tai kriisiytynyt elämäntilanne
• Aktiivinen riippuvuus (esimerkiksi päihde-, peli- tai toiminnallinen riippuvuus)

Neuropsykiatrista arviota ei voida tehdä luotettavasti ennen kuin samanaikaiset vaikeat sairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa, elämäntilanne tasaantunut tai vaikea riippuvuus on hallinnassa. Päihteettömyyttä seurataan tarvittaessa laboratoriokokeilla. Päihteettömyyden tukemiseen saat apua riippuvuusklinikalta. Kun hoitotasapaino on saavutettu, arvioidaan uudestaan, ovatko tarkemmat neuropsykiatriset selvittelyt tarpeen.

Jos keskittymisvaikeuksiin ei löydy mitään muuta selittävää syytä ja jää vahva epäily kehityksellisen häiriön mahdollisuudesta, kootaan lisätietoa mm. lapsuuden aikaisista oireista ja niiden aiheuttamasta haitasta toimintakykyyn.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Riippuvuusklinikka

Toiminnallinen kuntoutus järjestää kuntoutuspalveluita mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asiakkaille palvelupolun eri vaiheissa. Neuropsykiatristen haasteiden kuntoutuksen sisältö ja vaihtoehtoiset toteutustavat ovat yksilöllisiä.

Toiminnallinen kuntoutus

Oireilu voi johtua myös:

• Elinympäristöön liittyvistä häiriötekijöistä
• Päivärytmistä, nukkumisesta, ruokailutottumuksista, liikunnan määrästä
• Perheen sisäistä ristiriidoista tai muista stressitekijöistä
• Fyysisistä sairauksista (esimerkiksi raudanpuuteanemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta)
• Kiristyneistä opiskelu-, työ- ja perhe-elämän vaatimuksista (esimerkiksi ”ruuhkavuodet” tai haastavat työolosuhteet)
• Runsaasta sosiaalisen median käytöstä

Oireilua voi esiintyä myös muiden diagnosoitujen tai diagnosoimattomien psyykkisten häiriöiden yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, traumaperäiset häiriö
• Oppimishäiriöt
• Syömishäiriöt
• Persoonallisuushäiriöt
• Päihde- tai muu riippuvuus

Milloin on syytä epäillä, että haasteet johtuvat kehityksellisestä neuropsykiatrisesta häiriöstä?

• Oireet, kuten tarkkaamattomuus, ylivilkkaus tai impulsiivisuus ovat ilmenneet jo lapsuudessa
• Oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä toimintakykyä
• Oireita ei selitä mikään muu syy

Jos opiskeluhuollon tuki ei ole riittävä ja/tai et saa itsenäisesti apua haasteisiisi, varaa aika kiireettömään mielenterveys- ja riippuvuuspalveluun. Jos sinulla on jo olemassa oleva hoitokontakti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, voit ottaa asian puheeksi oman työntekijäsi kanssa. Mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotolla sairaanhoitaja kartoittaa tilanteesi, pyrkii järjestämään sinulle tarvittavaa tukea ja antaa ohjausta oirehallintaan liittyen. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi ryhmäkuntoutusta tai toimintaterapiaa. Mikäli herää epäily jostain muusta oireita selittävästä mielenterveyshäiriöstä, varataan aika lääkärin vastaanotolle asian selvittämiseksi.

Neuropsykiatrisen oireilun arvion tekeminen voi siirtyä myös myöhempään ajankohtaan. Esteenä voi olla esimerkiksi: – Vaikea masennus, vaikea ahdistus, vaikea maanisuus tai muu vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö – Vaikea-asteinen fyysinen sairaus – Haastava tai kriisiytynyt elämäntilanne – Aktiivinen riippuvuus (esimerkiksi päihde-, peli- tai toiminnallinen riippuvuus)

Neuropsykiatrista arviota ei voida tehdä luotettavasti ennen kuin samanaikaiset vaikeat sairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa, elämäntilanne tasaantunut tai vaikea riippuvuus on hallinnassa. Päihteettömyyttä seurataan tarvittaessa laboratoriokokeilla. Päihteettömyyden tukemiseen saat apua riippuvuusklinikalta. Kun hoitotasapaino on saavutettu, arvioidaan uudestaan, ovatko tarkemmat neuropsykiatriset selvittelyt tarpeen.

Jos keskittymisvaikeuksiin ei löydy mitään muuta selittävää syytä ja jää vahva epäily kehityksellisen häiriön mahdollisuudesta, kootaan lisätietoa mm. lapsuuden aikaisista oireista ja niiden aiheuttamasta haitasta toimintakykyyn.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Riippuvuusklinikka

Toiminnallinen kuntoutus järjestää kuntoutuspalveluita mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asiakkaille palvelupolun eri vaiheissa. Neuropsykiatristen haasteiden kuntoutuksen sisältö ja vaihtoehtoiset toteutustavat ovat yksilöllisiä.

Toiminnallinen kuntoutus

Kehityksellisissä palveluissa tutkitaan, seurataan ja kuntoutetaan lapsia, joilla on erilaisia kehityksellisiä vaikeuksia mm. motoriikassa, tarkkaavuudessa, puheen- ja kielenkehittymisen taidoissa, oppimisvalmiuksissa sekä sosiaalisissa- ja vuorovaikutustaidoissa.

Palveluun tarvitaan lähete, jonka voi tehdä terveydenhoitaja tai lääkäri. Kehityksellisten palveluiden ylilääkäri käsittelee lähetteet ja tekee jatkosuunnitelman.

Lähete:

Lähetettä varten selvitetään yhteistyössä vanhempien, terveydenhoitajan ja tarvittaessa varhaiskasvatuksen kanssa mm. seuraavia asioita:

• Millainen huoli on ja miten se näkyy lapsen/perheen arjessa? Entä varhaiskasvatuksessa? Millaista tukea lapsi saa?
• Miten arki sujuu; päivittäistoiminnot, käyttäytyminen?
• Lapsen terveydentila
• Lapsen kehityshistoria: onko kehitys edennyt normaalisti (liikunnalliset taidot, kädentaidot, puhe)?
• Miten oppiminen, keskittyminen ja oman toiminnan ohjaaminen sujuvat?
• Millaiset leikkitaidot lapsella on ja miten kavereiden kanssa sujuu?
• Millainen perheen tilanne on? Onko suvussa tiedossa mielialaan, kehitykseen tai oppimiseen liittyviä haasteita?
  
  Tarvittavien tutkimusten aikana/jälkeen tehdään vanhempien luvalla yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa tarvittavien tietojen saamiseksi sekä tukitoimien suunnittelemiseksi. Myös muut mahdolliset yhteistyötahot, jotka ovat mukana perheen arjessa, voidaan ottaa mukaan.

Tutkimusten jälkeen lääkäri tarpeen mukaan diagnosoi ja tekee kuntoutussuunnitelman. Tuki ja kuntoutus voi olla esimerkiksi:

• Lapsen yksilö- tai ryhmäkuntoutusta
• Vanhempien yksilö- tai ryhmämuotoista ohjaamista
• Konsultaatiotukea lapsen varhaiskasvatusryhmään
  
  Kaikki työntekijämme konsultoivat ja ohjaavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä tukitoimien suunnittelemiseksi.

Lapsesi tilannetta voi lähteä selvittämään:

Sairaanhoitaja:

• Kartoittaa perheen kokonaistilannetta ja tuen tarpeita
• Ohjaa vanhempia lapsen erityisvaikeudet huomioiden, jotta kotiarki olisi sujuvampaa

Psykologi:

• Tekee erilaisia kehityksellisiin vaikeuksiin liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksissa voidaan selvittää tarkkaavuuteen, puheen- ja kielenkehitykseen, hahmottamiseen, oppimisvaikeuksiin, sosiaalisiin taitoihin ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita
• Osallistuu lasten yksilö- ja ryhmäkuntoutukseen
• Ohjaa vanhempia

Lääkäri

• Tekee diagnostiikkaa sekä tutkimus- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa
• Vastaa hoidosta (tutkimustulosten yhteenveto, hoito, kuntoutussuunnitelma, lääkitys ym. )

Toimintaterapeutti

• Tekee toimintaterapia-arviot (sensomotoriset ja aistitiedon käsittelyyn liittyvät vaikeudet) ja arvioi toimintaterapiakuntoutuksen tarvetta
• Ohjaa vanhempia lapsen erityisvaikeudet huomioiden, jotta kotiarki olisi sujuvampaa

Puheterapeutti

• Tekee puheeseen, kielellisiin taitoihin, vuorovaikutukseen, syömisen ja nielemisen vaikeuksiin liittyviä tutkimuksia ja puheterapiatarpeen arviointeja

Fysioterapeutti

• Arvioi lapsen motorisia vaikeuksia ja ohjaa näissä asioissa

Kehityksellisten palveluiden neuropsykiatrinen tiimi
Kehityksellisissä palveluissa toimii moniammatillinen neuropsykiatrian tiimi, johon kuuluu sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, lääkäreitä ja kuntoutusohjaaja. Palveluun ohjaudutaan opiskeluhuollon palveluista lähetteellä.

Tiimi tarjoaa tukea neuropsykiatrisesti oireileville 1.- 9. luokkalaisille lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan toimiville aikuisille silloin, kun opiskeluhuollon palveluiden antama tuki ei riitä.

Tarjoamme konsultaatiotukea ja koulutusta yhteistyökumppaneille neuropsykiatrisista asioista ja koordinoimme alueen lasten ja nuorten neuropsykiatrisia palveluita.

Jos perusterveydenhuollon tuki ei ole riittävä ja lapsella on vaikeita samanaikaisoireita, lääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Lasten mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoidetaan alle 13-vuotiaita, joilla on neuropsykiatristen oireiden lisäksi vaikeita mielenterveysoireita. Hoito toteutuu vastaanotoilla tai lapsen kasvuympäristössä kuten kotona, koulussa tai varhaiskasvatuksessa.

Lasten mielenterveys- ja päihdepalvelut

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoidetaan alle 13-17vuotiaita, joilla on neuropsykiatristen oireiden lisäksi vaikeita mielenterveysoireita. Hoito toteutuu vastaanotoilla tai lapsen kasvuympäristössä kuten kotona, koulussa tai varhaiskasvatuksessa.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut

Jos perusterveydenhuollon tuki ei ole riittävä ja lapsella on vaikeita samanaikaisoireita, lääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Lastenneurologialla hoidetaan alle 16-vuotiaita lapsia, joiden neuropsykiatriset haasteet ovat laajat ja vaikeat. Ennen lastenneurologian palveluihin siirtymistä lapselle tehdään tutkimukset perusterveydenhuollossa. Tutkimukset määräytyvät iän ja oireiden laadun mukaisesti. Palveluihimme kuuluvat sairauksien diagnosointi, tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, ohjaus ja neuvonta.

Lastenneurologia

Kaikki työntekijämme konsultoivat ja ohjaavat varhaiskasvatuksen ja koulun aikuisia tukitoimien suunnittelemiseksi. Meillä lapsesi tilannetta voi lähteä selvittämään:

Lääkäri:

• Tekee diagnostiikkaa sekä tutkimus- ja hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa
• Vastaa hoidosta (tutkimustulosten yhteenveto, hoito, kuntoutussuunnitelma, lääkitys jne.)

Psykologi tai neuropsykologi:

• Tekee erilaisia kehityksellisten ja neurologisten vaikeuksien tutkimuksia ja selvittelyjä (tarkkaavuus, puheen- ja kielenkehitys, hahmottaminen, oppimisvaikeudet, sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus)
• Ohjaa vanhempia tutkimusten yhteydessä. Tukee ja ohjaa tarvittaessa myös lasta.
• On mukana verkostoneuvotteluissa koulun/varhaiskasvatuksen kanssa.

Sairaanhoitaja:

• Kartoittaa perheen kokonaistilannetta ja tuen tarvetta
• Ohjaa vanhempia lapsen erityisvaikeudet huomioiden, jotta kotiarki olisi sujuvampaa
• Tukee ja ohjaa tarvittaessa myös lasta

Toimintaterapeutti:

• Tekee toimintaterapia-arviot (sensomotoriset ja aistitiedon käsittelyyn liittyvät vaikeudet) ja arvioi toimintaterapiakuntoutuksen tarvetta
• Ohjaa vanhempia lapsen erityisvaikeudet huomioiden, jotta kotiarki olisi sujuvampaa

Puheterapeutti:

• Tekee puheeseen, kielellisiin taitoihin, vuorovaikutukseen, syömisen ja nielemisen vaikeuksiin liittyviä tutkimuksia ja puheterapiatarpeenarviointeja
• Ohjaa vanhempia tukemaan lasta näissä vaikeuksissa

Fysioterapeutti:

• Fysioterapeutti toimii osana moniammatillista työryhmää
• Toimenkuvaan kuuluu motoriikan arviointia ja tutkimusta, kuntoutussuunnitelman laadintaa, ohjausta/neuvontaa, terapeuttista harjoittelua, apuvälineasioiden hoitamista sekä konsultaatiotukea esimerkiksi neuvoloihin, varhaiskasvatukseen, kouluille ja avoterapeuteille
• Jokaiselle lapselle laaditaan yksilölliset tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan seurantakäynneillä tarpeen mukaan

Neuropsykiatrian poliklinikka vastaa yli 18-vuotiaiden diagnostisista tutkimuksista ja kuntoutuksen suunnittelusta. Neuropsykiatrian poliklinikalla työskentelee lääkäri, sairaanhoitajia, psykologi ja sosiaaliohjaaja, tarvittaessa myös toimintaterapeutti. Neuropsykiatrian poliklinikalle tullaan lähetteellä ja jonotusaika tutkimuksiin on viime vuosina ollut n.1,5 vuotta.

Tutkimukset ADHD-epäilyssä:
Tutkimukset sisältävät aluksi sosiaaliohjaajan ja sairaanhoitajan käyntejä, lisäksi pyydetään tarvittaessa psykologin tai toimintaterapeutin lisäarviota.

Tutkimukset autismikirjon epäilyssä:
Tutkimusten tarve ja sisältö arvioidaan ja suunnitellaan yhteisesti psykologin ja lääkärin sekä tarvittaessa sairaanhoitajan kanssa yhteistapaamisessa.

Tutkimuskäyntien jälkeen:
Kertyneen tiedon kokoamisen jälkeen varataan hoitoneuvotteluaika lääkärin vastaanotolla. Hoitoneuvottelussa käydään läpi tutkimustulokset ja päätetään, asetetaanko diagnoosi. Joskus diagnoosin kriteerit eivät täyty, mutta voidaan todeta että ADHD- tai autismipiirteitä on

Kuntoutus ja hoito:
Psykososiaalinen kuntoutus on ensisijainen hoitokeino. Ryhmä- ja yksilömuotoinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutus ei ole riippuvainen diagnoosista vaan toimintakyvystäsi. Oireita mahdollisesti helpottavaa lääkehoitoa voidaan kokeilla. Lääkityksen vaikutusta seurataan hoidon alussa tiiviisti.

Toiminnallinen kuntoutus järjestää kuntoutuspalveluita mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asiakkaille palvelupolun eri vaiheissa. Neuropsykiatristen haasteiden kuntoutuksen sisältö ja vaihtoehtoiset toteutustavat ovat yksilöllisiä.

Toiminnallinen kuntoutus