Etujoukkueen
ilon- ja huolenaiheet

Hyvinvointialueella käsitellään työkyvyn tunnuslukuja ja ilmiöitä arjen esihenkilötyössä jatkuvan parantamisen mallilla. Tilannetta käydään läpi myös yhteisissä työkykyjohtamisen ohjausryhmissä sesongeittain johtoryhmän, HR:n, pääluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, Kevan ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Etsimme ratkaisuja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pystymme vaikuttamaan siihen, että meillä voidaan hyvin. Vuonna 2025 työkykyjohtamisen ohjausryhmät toteutuivat kolme kertaa sekä koko organisaatiotasolla että toimialueilla. 

Työkyvyn yleistilanne 

Vuonna 2025 sairauspoissaolotavoite oli alle 14,4 sairauspoissaolopäivää/HTV2 ja lopullinen toteuma oli 17,8 sairauspoissaolopäivää/HTV2. Tavoite ylittyi 3,4 sairauspoissaolopäivää/HTV2, mutta vuoteen 2024 verrattuna laskua oli 0,4 päivää/ HTV2. Tavoittelemme sairauspoissaolojen laskua vuonna 2026 koko organisaatiotasolla maksimissaan 16 päivään per toteutunut henkilötyövuosi (HTV2). Olemme asettaneet vuodelle 2026 myös toimialuekohtaisia maksimitavoitteita, joilla tähdätään samaan maaliin.

Absoluuttisia sairauspoissaolopäiviä oli 87 837 päivää vuonna 2025 kun vastaava luku oli 93 322 päivää vuonna 2024. Laskua oli 5 485 päivää. Sairauspoissaolopro-sentti oli 4,7 % vuonna 2025 ja 0 päivää sairastaneiden %-osuus henkilöstöstä oli 16,8 %. (Lähde: TIJO HR 19.2.2026.)

Koonti työkyvyn tunnusluvuista

Sairauspoissaolot kalenteripäivinä keston mukaan 2025: 

Sairauspoissaolot (kaikki yhteensä myös   tapaturmat), absoluuttiset päivät	Kalenteripäivät   v. 2024	Kalenteripäivät   v. 2025
1–3 pv	26 203	26 179
4–10 pv	21 030	20 452
11–30pv	21 873	20 898
31–60 pv	11 895	9 117
61–90 pv	4 022	3 668
91–365 pv	8 374	7 682
Yli 365 pv	1 822	-
Sairauspoissaoloprosentti		4,7 %
0 päivää sairastaneet (%-osuus henkilöstöstä)		16,8 %

Sairauspoissaolot päivää/henkilötyövuosi ja absoluuttiset päivät, vertailutaulukko: 

Sairauspoissaolot	2024	2025
Päivää/HTV	18,8	17,8
Absoluuttisten päivien määrä	93 322	87 837

Sairauspoissaolot palkallisen ja palkattoman jakauman mukaan: 

Sairauspoissaolot	2024, päivää	2025, päivää
Palkalliset	75 054	70 536
Osittain palkallinen (2/3 palkka)	12 728	10 356
Palkattomat	5 540	6 945

Vuoden 2024 henkilöstökertomuksessa absoluuttisissa sairauspoissaolopäivissä ei ole ollut mukana kuntoutustuella olevien sairauspoissaolopäivät eivätkä ne myöskään olleet tilastoituneet palkattomiin sairauspoissaolopäiviin. Muutos tilastointiin tehtiin maaliskuussa 2025. Tästä takia vuoden 2024 henkilöstökertomuksessa luvut näiden osalta (päivää/HTV ja absoluuttisten päivien määrä) ovat pienemmät kuin tässä henkilöstökertomuksessa.

Suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syyryhmä oli Muut-ryhmä, joka piti sisällään suurimpina ryhminä poissaolot omalla ilmoituksella, hoitajan kirjoittamana sekä kasvaimista johtuvat sairauspoissaolot. Toiseksi suurin syyryhmä oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jossa suurimpina ryhminä olivat alaraajojen sairaudet (polven- ja lonkan nivelrikko) sekä selkäsairaudet (lanneselkä ja iskiaskipu). Näitä esiintyi eniten yli 50-vuotiailla, mutta tässä ikäryhmässä oli tapahtunut laskua vuoteen 2024 verrattuna. Kasvua sen sijaan oli tapahtunut 30-49-vuotiailla. Kolmanneksi suurin poissaolojen diagnoosiryhmä oli mielenterveyden häiriöt, ja siellä suurimpana ryhmänä oli neuroottiset häiriöt ja toisena mielialahäiriöistä masennus. Hengityselininfektiot olivat kasvussa, ja sairauspoissaoloja oli eniten lyhyissä alle 10 päivän pituusluokassa.

Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot nousivat 0,5 prosenttia. Tässä ryhmässä pidemmistä poissaololuokissa 31-60 päivää ja yli 91 päivää tapahtui laskua. Joulukuussa 2025 mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja oli selvästi enemmän. Tätä selittää YT-neuvotteluista johtuvat irtisanomiset. Tuki- ja liikuntaelinsyistä johtuvat sairauspoissaolot laskivat 0,3 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Tapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä laski liki 2 prosenttia. Muista syistä johtuvat sairauspoissaolot nousivat 0,3 prosenttia. Tässä ryhmässä yli 91 päivän poissaoloissa oli eniten syöpädiagnooseja.

Sairauspoissaolojen syyryhmät diagnoosiryhmittäin: 

Sairauspoissaolojen kehityksen seurantaa tehtiin PowerBI-järjestelmästä, johon asetettiin sairauspoissaolotavoitteet toimialueiden erityispiirteet huomioiden. Toimenpiteitä kohdennetaan edelleen voimakkaammin varhaisen välittämisen toimintaan työkykyriskien ennaltaehkäisyssä ja vahvistamalla tietojohtamisen vakiointia työkykyjohtamisessa vuonna 2026.

Työkykyriskien ennaltaehkäisy 

Työterveyshuollon kustannusten kehitys ja toteutuminen 

Vuoden 2025 työterveyshuollon kustannukset toteutuivat 3,4 miljoonan euron suuruisina, mikä tarkoitti 0,4 miljoonaa euroa kustannusten pienentymistä vuodesta 2024. Vuoden 2025 talousarviossa työterveyshuollon kustannusten budjetti oli 3,6 miljoonaa euroa, joten budjetti alittui 0,2 miljoonalla eurolla. Kustannuskehitystä saatiin hillittyä muun muassa työterveysyhteistyöhankeen avulla. Hankkeen yhteistyökumppani KOHO Consulting Oy teki kattavan kustannusanalyysin työterveyshuollon kustannuksista, jonka pohjalta palveluja kohdennettiin kustannusten ja vaikuttavuuden kannalta oikeanlaisin toimenpitein. Hankkeessa käytiin läpi kaikki työterveysyhteistyön toimintamallit (pl. työpaikkaselvitys). Yhteistyön painopisteitä vuonna 2025 olivat muun muassa esihenkilötyön tuki, työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja työhön paluun tuki.

Työterveyshuollon kustannukset kokonaisuutena: 

Työterveyshuollonkustannuksista 50 % kuuluu Kelan korvausluokkaan I, ja 40 % korvausluokkaan II. 10 % työterveyshuollon kustannuksista on luonteeltaan sellaisia, joista Kelan korvausta ei saada. Työterveyshuollon kustannusten jakautuminen Kelan korvausluokkien välille jatkui hyvin samankaltaisena kuin vuonna 2024. Tämä selittyy osin sillä, että työterveyshuollon toiminnassa ei tapahtunut normaalista poikkeavaa toimintaa vuonna 2025. Kokonaiskustannukset ovat laskeneet 11€ per henkilö vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Työterveyshuollon kustannukset per henkilö korvausluokittain: 

Korvausluokkien välinen jakauma noudatteli tavoiteltua korvausluokkien prosentuaalista toteumaa vuonna 2025: Korvausluokka I 52 %, korvausluokka II 37 % ja korvausluokka 0 eli ei korvattavien osuus oli 11 % hankituista palveluista. 

Työkyvyttömyyseläkemaksujen toteuma 

Sairauspoissaolojen lisäksi työkyvyttömyydestä aiheutuu työnantajalle kustannuksia täysistä työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista. Osatyökyvyttömyyseläkkeistä ei aiheudu vastaavaa maksua.

Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkemaksu oli 0,92 prosenttia (2024: 0,76 %). Julkisen sektorin keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksuprosentti oli 0,7 prosenttia.

Työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy työnantajakohtaisesti ja viiveellä aiempina vuosina alkaneiden täysien työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Vuoden 2025 maksutasoon vaikuttivat pääosin vuosina 2022 ja 2023 alkaneet eläkkeet. Maksuprosentin nousu liittyy näistä eläkkeistä aiheutuneisiin kustannuksiin suhteessa palkkasummaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023. Maksu määräytyy yhdistyneen henkilöstön työkyvyttömyyshistorian perusteella, minkä vuoksi maksutaso ei kuvaa yksinomaan tarkasteluvuoden työkyvyttömyystilannetta. Työnantajakohtaiset maksuprosentit eivät myöskään ole suoraan vertailukelpoisia henkilöstörakenteen ja palkkasumman erojen vuoksi.

Vuodelle 2026 vahvistettu työkyvyttömyyseläkemaksu on 0,93 prosenttia.

Työkyvyn tukitoimet 

Työkyvyn tukitoimien käyttöä ja vaikuttavuutta seurataan osana työkykyjohtamista.

Osasairauspäivärahaa hyödynnettiin vuonna 2025 yhteensä 10777 osasairauspäivää, ja sen piirissä oli 151 henkilöä (2024: 12 670 osasairauspäivää ja 168 henkilöä). Osasairauspäiväraha on lakisääteinen etuus, jota käytetään tukemaan työntekijän asteittaista ja hallittua työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen.

Kevan ammatillisen kuntoutuksen piirissä oli vuonna 2025 9 henkilöä (2024: 12), ja kuntoutuspäiviä kertyi 1 021 (2024: 1 042). Ammatillinen kuntoutus kohdistuu tilanteisiin, joissa työkyky on olennaisesti heikentynyt, ja sen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Kelan kuntoutuksiin osallistui vuonna 2025 46 henkilöä (2024: 45), ja kuntoutuspäiviä kertyi 507 (2024: 706). Kelan kuntoutukseen ohjaudutaan pääasiassa työterveyshuollon arvion perusteella, ja kuntoutus täydentää työnantajan ja työterveyshuollon toteuttamia työkyvyn tukitoimia.

Korvaavaa työtä tehtiin vuonna 2025 yhteensä 4 847 päivää (2024: 3 974), ja sen piirissä oli 169 henkilöä (2024: 143). Korvaava työ mahdollistaa työssä jatkamisen tilanteissa, joissa työntekijä ei tilapäisesti kykene tekemään tavanomaisia työtehtäviään. Korvaavan työn käyttö tukee työkyvyn säilymistä ja vähentää pitkittyvien sairauspoissaolojen riskiä.

Työkyvyn tukitoimia kehitetään jatkuvasti yhteistyössä esihenkilöiden, työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa varhaista tukea, edistää työssä jatkamista sekä hallita työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia pitkäjänteisesti.

Tukitoimet	2024, hlöä	2025, hlöä	2024, päivää	2025, päivää
Osasairauspäiväraha	168	151	12670	10777
Kevan ammatillinen kuntoutus	12	9	1042	1021
Kelan kuntoutus	45	46	706	507
Korvaava työ	143	169	3974	4847

Työympäristö

Sisäilmailmoituksia tehtiin vuoden aikana 351 kappaletta, joista valmiiksi asti käsiteltiin 299 ilmoitusta. Prosessin mukaisesti ilmoituksia käsiteltiin esihenkilötasolla, sisäilmatiimissä viikoittain sekä kvartaaleittain kokoontuneessa sisäilmatyöryhmässä.  Sisäilmaprosessin uudistus vuonna 2024 on tehostanut ja nopeuttanut sisäilmahaasteiden selvittelyä. Sisäilmatutkimuksia tehtiin vuoden 2025 aikana aikaisempaa enemmän ja näiden pohjalta toteutettiin toimenpiteitä runsaasti.

Työturvallisuusilmoituksia tehtiin henkilöstön toimesta yhteensä 2682 kpl. Ilmoitukset jakautuivat seuraavasti: 

Seuraavat riskiluokat olivat määrällisesti merkittävimpiä: 

• uhka- ja väkivalta: 1423 kpl 
• kaatuminen, kompastuminen: 276 kpl 
• äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen: 282 kpl 
• pisto, viilto: 147 kpl

Mittaamme ja kehitämme Etujoukkueemme kuulumisia ja organisaatiokulttuuriamme työyhteisöissä systemaattisesti Kevan Pulssi -työhyvinvointikyselyn avulla.

Arvostamme kaikkia ammattilaisia oman työnsä parhaina asiantuntijoina ja luotamme siihen, että jokainen henkilö ja tiimi haluaa onnistua työssään. Meille jokainen kohtaaminen on tärkeä. Olemme ylpeitä Ekhvan arvoista: mie vastaan, mie välitän, mie uskallan, mie turvaan.  Meille on ensiarvoisen tärkeää, että toimimme niiden mukaisesti. Jatkuva parantaminen on toimintakulttuurimme ytimessä ja ohjaa myös henkilöstökokemuksen kehittämistä. Pulssi-kyselyn tulokset kertovat meille siitä, miten hyvin onnistumme tukemaan osaajiemme työssä onnistumista.

Etujoukkue toteutuu arjessamme

Vuonna 2025 Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -kyselyä ei toteutettu Pulssi -kyselyn pilotoinnista saatujen hyvien kokemusten seurauksena. Lyhyestä ja usein toistuvasta Pulssikyselystä koettiin saatavan ajantasaista palautetta työyhteisöjen tilasta ja tarpeista. Pulssikysely tarjoaa ajantasaista ja nopeasti hyödynnettävissä olevaa tietoa työyhteisöjen tilasta jatkuvan parantamisen tueksi.

Pulssikysely toteutettiin vuonna 2025 kuukausittain siten, että kysymykset pysyivät koko vuoden ajan samoina. Pulssikyselyssä oli seitsemän (7) kysymystä, joista kaksi (2) on ollut organisaation ns. omia kysymyksiä ja viisi (5) Kevan valmiista kysymyspatteristosta valittuja kysymyksiä. Vuoden 2025 seitsemän valittua teemaa olivat: työyhteisö, työjärjestelyt, työolosuhteet, motivaatio ja työn merkityksellisyys, esihenkilötyö ja johtaminen, työn kuormituksen hallinta sekä yhteisöllisyys ja toveruus. Omaa ja työyhteisön tilannetta arvioitiin asteikolla 1–5. Kysymyksillä on pyritty mukailemaan Great Place to Work -mallin mukaisia teemoja sekä viimeksi vuonna 2024 toteutetun Mitä kuuluu? -kyselyn indikaattoreita. Omaa ja työyhteisön tilannetta arvioitiin asteikolla 1–5. Koko Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tavoitteena oli taso 4.  

Työyhteisöissä kyselyn tulokset ovat olleet välittömästi käytettävissä aina kyselykierroksen päätyttyä. Vuoden 2025 aikana vastausprosentti Pulssikyselyssä vaihteli 26–35 % välillä.  Kuluvan vuoden tavoitteena on kohentaa vastausaktiivisuutta, jotta saamme kattavamman kuvan siitä, miten meillä menee.

Pulssikyselyssä vastausten keskiarvo vaihteli vuoden aikana 3,4–3,7 välillä, joten asetetusta tavoitetasosta (4) jäätiin hieman.

Teema	Vaihteluväli
Työyhteisö	3,5–3,7
Työjärjestelyt	3,8–4,0
Työolosuhteet	3,1–3,5
Motivaatio ja työn merkityksellisyyden vaihtelu	3,2–3,7
Esihenkilötyö ja johtaminen	3,7–3,9
Työn kuormituksen hallinta	2,7–3,1
Yhteisöllisyys ja toveruus	3,8–3,9

Työsuojelun rooli muutosten keskellä

Vuosi 2025 oli Ekhvan työsuojelussa poikkeuksellisen vaativa ja merkityksellinen. Organisaatiomuutos, yhteistoimintaneuvottelut ja toimintaympäristön nopea muutos näkyivät vahvasti henkilöstön arjessa. Työsuojelu toimi aktiivisesti yt-neuvotteluissa työntekijöiden tukihenkilöinä, kuuntelijoina ja rinnalla kulkijoina tilanteissa, joissa epävarmuus ja kuormitus lisääntyivät.

Työntekijöiden liikuteltavuuden lisääntyminen kasvatti yhteydenottojen määrää työsuojeluun. Yhteydenotot koskivat muun muassa työn järjestelyjä, jaksamista, kuormitusta ja oikeudenmukaisuuden kokemusta. Työsuojelun tehtävänä oli tukea työntekijöitä ja esihenkilöitä sekä edistää yhteistyössä heidän kanssaan ratkaisujen löytymistä.

AVI-tarkastukset jatkuivat aiempien vuosien tapaan ja ne tukivat työsuojelun lakisääteisten velvoitteiden toteutumista. Kumppanuussopimuksen jalkauttamista edistettiin osana yhteistoimintaa. Työsuojeluvaalien järjestäminen siirtyi keväälle 2026 yt-tilanteesta ja organisaatiomuutoksesta johtuen.

Yhteistyö HUSin ja Saimaan Tukipalveluiden kanssa vahvistui. Työsuojelun rooli esihenkilöiden tukemisessa korostui erityisesti vastuiden selkeyttämisessä, työnjaon tukemisessa ja muutostilanteiden hallinnassa.

Työyhteisöjen tuki ja tunnekuorman kohtaaminen

Työyhteisöjen tuen tarve oli jo vuoden 2024 aikana merkittävä ja jatkui vahvana myös vuonna 2025. Laajat muutokset, kuten Titania-optimointi sekä talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet, herättivät työyhteisöissä runsaasti tunteita.

Työsuojelutoimijat olivat aktiivisesti mukana työyhteisöissä kuuntelemassa, sanoittamassa tilanteita ja tukemassa työyhteisöjen toimivuutta. Työskentelyssä korostui läsnäolo, luottamuksen rakentaminen ja se, että vaikeistakin asioista uskallettiin puhua.

Ekhvan arvojen mukaisesti keskustelukulttuuri on kehittynyt avoimemmaksi. Henkilöstön uskallus tuoda esiin huolia, epäkohtia ja kehittämistarpeita on lisääntynyt, mikä vahvistaa sekä työturvallisuutta että työhyvinvointia.

Turvallisuus, työympäristö ja ergonomia

Sisäilmaan liittyvät haasteet nousivat esiin useissa toimipisteissä. Tutkimuksia käynnistettiin ja tutkimustulosten pohjalta toteutettiin korjaavia toimenpiteitä. Työsuojelu oli mukana prosesseissa tukemassa henkilöstöä ja edistämässä ratkaisujen löytymistä.

Turvallisuushavaintoilmoitusten määrä kasvoi selvästi ja niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin yksiköiden omissa riskienarvioinneissa.

Koulutukset ja onnistumiset

Työyhteisötaitoja koulutettiin useissa yksiköissä osana työyhteisöjen tukemista ja yhteistoiminnan vahvistamista. Lisäksi työsuojelu oli mukana jalkauttamassa kumppanuussopimusta työyhteisöihin.

Työsuojeluvaltuutettujen TET-päivät

Vuonna 2025 työsuojeluvaltuutetut osallistuivat TET-päiviin käytännön hoitotyössä erikoissairaanhoidossa, ympärivuorokautisessa asumisessa sekä kotihoidossa. Työsuojeluvaltuutetut työskentelivät hoitajan työparina ja heidät otettiin työyhteisöissä vastaan lämpimästi.

Kokemus vahvisti työsuojeluvaltuutettujen ymmärrystä arjen työstä ja syvensi vuoropuhelua työyhteisöjen kanssa.

Luottamus, kuulluksi tuleminen ja yhdessä onnistuminen

Työsuojelussa kohdataan ihmisten tarvetta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Työelämässä kuulluksi tuleminen on ns. perustarve, joka vaatii niin työntekijöitä kuin esihenkilöiltäkin uskallusta ja luottamusta. Näiden asioiden ja tilanteiden tukeminen on keskeinen osa työsuojelun toimintaa.

Me onnistumme – yhdessä.

Terveisin,
Työsuojeluvaltuutetut

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen onnistumiset ja palkinnot on nostettu vuodesta 2024 alkaen aiempaa näkyvämmin esille. Palkintokaappi on nähtävillä sekä sisäisesti intranetissä että ulkoisilla verkkosivuilla. Vuonna 2025 olemme juhlistaneet seuraavia tunnustuksia:

Palkitsija	Palkittu
Suomen Sairaanhoitajat	Silmäyksikkö  Hyvä työyhteisö -erityismaininta
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö	Tiina Konsti  Vuoden palokuntanuorisotyöntekijänä
Työterveyslaitos	KNK – ja Suu- ja leukasairauksien   poliklinikat, Kipinä -palkinto
Suomen Nivelyhdistys	Etelä-Karjalan hyvinvointialueella lyhyin tekonivelleikkausjono
Saimaan sairaanhoitajat alueyhdistys	Iida Kuivanen  Alueellinen vuoden sairaanhoitaja 2025
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö	Leena Mustonen  Mestariluokan harrastusmerkki
Valtakunnallinen Pro Janne Lindström -tunnustus ensihoidon koulutuksen ja palveluiden kehittämisestä	LABlanssi-hanke
Ekhvan Vuoden Onnistujat,  henkilöstöpalkinnot	Paula Pelkonen, Vuoden Turvaaja  Enni Tolonen, Vuoden Uskaltaja  Ari Pöllänen, Vuoden Vastaaja  Saana Piira-Vermeulen, Vuoden Välittäjä  Palliatiivinen yksikkö, Vuoden Etujoukkue
Suomen Medisiinariliitto,   Kandiystävällinen terveyskeskus 2025	Sammonlahden terveysasema
Suomen Medisiinariliitto,  Kandiystävällinen työpaikka 2025	Etelä-Karjalan keskussairaalan akuuttigeriatrinen kuntoutusosasto, neurologia sekä osasto K5

Lisäksi Ekhva jakoi kuudelle ansioituneelle eteläkarjalaiselle Sydämen sankari -mitalin, jolla halutaan kiittää ensiaputoimiin osallistuneita kansalaisia.