Ekhvan Etujoukkue on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä! Edelläkävijyytemme ei kuitenkaan perustu onnenkantamoisiin tai sattumaan, vaan haluamme olla oman onnemme seppiä: varmistamme määrätietoisesti, että kehittämistyö tapahtuu työyhteisöjen arjessa. Organisaatiokulttuurimme mukaisesti kaikki ekhvalaiset ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita – ja siksi vastuussa myös oman työnsä kehittämisestä jokapäiväisessä työssään.
Muuttuvat toimintatavat vaativat koko organisaatiorakenteen uudistamista. Vanhan päälle ei voida rakentaa uutta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue aloittaakin vuoden 2026 uudistuneella organisaatiolla. Muutosta on valmisteltu vuosi 2025 muun muassa asiakkuusjohtaja Jarno Mäkisen johdolla yhteistyössä valittujen pilottikohteiden henkilöstön kanssa.
Moniammatillisuutta asiakkaan tarpeen mukaan – asiakkuuskehä muovautuu asiakkaalle sopivaksi
Vuonna 2025 asiakkuusjohtajan tehtävässä aloittanut Jarno Mäkinen vastasi vuoden 2026 alussa käyttöön otetun asiakkuuskehä -mallin valmistelusta. Malli syntyi tarpeesta yksinkertaistaa pirstaleiseksi koettua palvelujärjestelmää ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Asiakkuuskehän ytimessä on asiakkaan tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kootaan asiakkaan ympärille siten, että eri ammattilaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä silloin kun asiakas siitä hyötyy. Moniammatillinen toimintamalli mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tilanteen ymmärtämisen ja paremman palveluiden järjestämisen.
– Moniammatillisuus ei ole itseisarvo. Sitä hyödynnetään silloin, kun asiakkaan tilanne edellyttää eri ammattilaisten yhteistä työskentelyä ja se tuo asiakkaalle aidosti lisäarvoa, Mäkinen kiteyttää.
Valmistelutyössä käytiin Mäkisen mukaan läpi asiakkaiden ja asiantuntijoiden kokemuksia palveluiden käyttämisestä ja tuottamisesta: tuli ilmi, että organisaatiossa tehdään päällekkäistä työtä. Myös palveluiden vaikuttavuutta arvioitiin:
– Osalla asiakkaista palvelu ei tuota toivottua vaikuttavuutta ja paremmalla palveluiden järjestämisellä pääsisimme vaikuttamaan ongelmien juurisyihin, Mäkinen kertaa.
Keskeiseksi kehittämissuunnaksi muodostui asiakkuuden hallinnan selkeyttäminen ja asioinnin helpottaminen. Tavoitteena on, että asiakkaalla on yksi selkeä yhteyspiste ja nimetty vastuuhenkilö(t).
– Haluamme tarjota asiakkaalle nimetyn omatyöntekijän(t), joka tuntee asiakkaan tilanteen ja huolehtii asioiden eteenpäin viemisestä. Tämä on erityisen tärkeää ihmisille, jotka käyttävät useampia hyvinvointialueen palveluita, Mäkinen kertoo.
-Määrittelimme roolit palvelupolkujen kehittämiselle eli asiakasyksiköiden johtajat kehittävät palvelupolkuja asiakkaan näkökulmasta yli organisaation.
Joutsenossa luodaan perusta, jolle malli rakentuu tulevina vuosina
Asiakkaan saaman palvelun kannalta keskeinen moniammatillinen yhteispeli rakentuu vaiheittain. Vuonna 2026 Joutsenon hyvinvointiaseman pilotissa luodaan yhteistä toimintamallia, jossa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioita viedään kokoisuutena eteenpäin.
-Samalla Joutsenossa rakennetaan sosiaalihuollon neuvontaan, päätöksentekoon ja asiakkuuden syntymisen mallia, jossa asiakkaan asia pysyy nimetyllä työntekijällä, Mäkinen kuvaa kehitystyötä.
Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut oikeaan aikaan, yhdellä yhteydenotolla ja ilman turhaa viivettä. Nimetty vastuuhenkilö kulkee asiakkaan rinnalla ja vie asiaa eteenpäin.
Kehitystyössä laajennetaan ja koulutetaan myös systeemistä työtä ja työotetta.
– Teemme asioita enemmän yhdessä maakuntalaisen eduksi. Teemme tarpeenmukaista yhteistä hoidon ja palveluiden suunnittelua, yhteisiä hoito/palvelu tapaamisia maakuntalaisen kanssa sekä yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelman ylläpitoa.
Myös ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) tuo yhteisen ja rakenteisen kielen ammattilaisten välille.
-ICF-tietoa hyödynnetään asiakkaan kohtaamisessa sekä palvelun/hoidon suunnittelussa, Mäkinen päättää.
