Raskaana olevan palvelupolku

Tehtyäsi positiivisen raskaustestin ota yhteyttä neuvolan ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen p. 05 352 7260.

• Puhelimessa sinulta kysytään tietoja raskauteen liittyen. Tarkista ennen soittoa, koska viimeiset kuukautisesi ovat alkaneet. Puhelimessa kysytään myös mahdollisista perussairauksista sekä lääkityksistä.  Jos sinulla on lääkehoitoinen perussairaus, sinun tulisi olla yhteydessä hoitavaan lääkäriisi. Lääkitys olisi hyvä suunnitella jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

• Saat ohjausta foolihapon käytöstä sekä turvallisesta lääkkeiden käytöstä raskausaikana.  

• Saat ajan neuvolan terveydenhoitajalle äitiysneuvolan ensikäynnille. 

Mikäli positiivinen raskaustesti on ei-toivottu, ole pikaisesti yhteydessä naistentautien poliklinikalle.

Ennen ensikäyntiä täytä sähköinen äitiyshuollon esitietolomake, jossa kysytään tärkeitä tietoja raskauden kannalta. Lomakkeen löydät Oma Ekhva appista, Oma Ekhvan verkkoselaimesta tai tulostettavana äitiysneuvolan verkkosivuilta, äitiysneuvolan esitietolomake.

• Ensikäynnillä terveydenhoitaja kartoittaa esitietolomakkeen ja keskustelun perusteella sinun ja perheesi terveydentilaa ja hyvinvointia. Käynnillä keskustellaan perheesi terveystottumuksista, kuten päihteiden käytöstä, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Nämä asiat vaikuttavat odottavan äidin sekä sikiön hyvinvointiin. 

• Mikäli tiedossasi on, että suvussasi esiintyy jokin periytyvä sairaus, tämä olisi hyvä kertoa jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Perinnöllisten sairauksien seulontaa voidaan harkita jo alkuraskaudessa ja tämä usein voi vaatia käyntiä Helsingin sikiölääketieteen yksikössä. 

• Saat tietoa raskauden ajan ravitsemuksesta ja liikuntasuosituksista.  

• Sinulle kerrotaan alkuraskauden veri- ja virtsakokeista sekä eri ultraäänivaihtoehdoista. Jos sinulla on riski raskausajan diabetekseen, terveydenhoitaja ohjaa sinut myös sokerirasitustestiin. 

• Saat ensikäynnillä neuvolakortin, johon ammattilaiset merkitsevät raskauden seurannan kannalta tärkeitä tietoja. Pidä neuvolakorttia mukanasi koko raskauden ajan. 

Voit käydä katsomassa omia terveystietojasi www.kanta.fi -sivustolla ja tarvittaessa olla yhteydessä neuvolaan ennen sovittua aikaa. 

Suunterveyden huomioiminen raskauden aikana on tärkeää. Voit halutessasi varata hoitajan maksuttoman ohjauskäynnin suunterveydenhuoltoon. Muu suunterveydenhuolto on maksullista.

Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa sinut jatkotutkimuksiin neuvolalääkärille tai äitiyspoliklinikalle. 

Alkuraskauden ultraäänitutkimus ja rakenneultraäänitutkimus tehdään äitiyspoliklinikalla.

Äitiyspoliklinikalla hoidetaan ja seurataan riskiraskauksia. Neuvola tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle.

Raskausviikoilla 13-17 perheellesi tehdään laaja terveystarkastus. Sen tavoitteena on tehdä laaja-alainen arvio perheesi hyvinvoinnista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä lapsen kasvuympäristöstä, jotka voivat vaikuttaa syntyvän lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat.  

Tapaat terveydenhoitajan ja tarvittaessa erillisellä käynnillä lääkärin. Käynneillä voit keskustella terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa sinua ja syntyvää lasta koskevista asioista tai huolenaiheista. 

Ensimmäistä lasta odottavan puoliso voi osallistua puolisoneuvolakäynnille, kun odottajalla on raskausviikkoja noin 28-32. Käynnin tavoitteena on antaa tietoa uuteen elämän tilanteeseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen, vanhemmuuteen sekä isän tai puolison omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Perheen molempien vanhempien osallisuus neuvolapalveluissa on merkityksellistä syntyvän lapsen sekä koko perheen hyvinvoinnin vuoksi.  

Keskiraskaudessa neuvolakäyntejä on 4-6 viikon välein. Neuvolakäynneillä käsitellään synnytykseen, imetykseen ja vanhemmaksi kasvamiseen liittyviä aiheita. Saat tietoa perhe- ja synnytysvalmennuksista sekä Kela-etuuksista.  

Kun raskaus on kestänyt 154 päivää, saat neuvolasta raskaustodistuksen. Tarvitset todistusta, kun haet Kelan etuuksia. Tee hakemukset Kelalle viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. 

Terveydenhoitaja ohjaa sinua raskauden omaseurantaan raskausmyrkytykseen, raskaushepatogestoosiin, supistuksiin ja sikiön liikkeisiin liittyen.

Äitiysneuvolan terveydenhoitaja voi ottaa vastaan vanhemmuuden tunnustamisen raskauden aikana. Voit sopia molemmille vanhemmille sopivan ajankohdan oman terveydenhoitajasi kanssa vanhemmuuden tunnustamiseen. 

Loppuraskauden neuvolakäynneillä terveydenhoitajan kanssa keskustellaan vauvan hoidosta, vuorovaikutuksesta vauvan kanssa sekä synnytykseen ja imetykseen valmistautumisesta 

Loppuraskaudesta voi odottajalla olla jo erilaisia vaivoja, joihin suurimpana syynä ovat kasvava kohtu ja vartalossa tapahtuvat muutokset. Tavallisia vaivoja ovat ummetus, närästys, tihentynyt virtsaamisen tarve sekä turvotus.  

Odottajan oma seuranta on tärkeää loppuraskaudessa ja neuvolaan tulee olla yhteydessä, jos huolta odottajan tai sikiön voinnista ilmenee. Turvotusten seuranta on verenpaineen mittausten ohella tärkeä osa loppuraskauden seurantaa.  Sikiön liikkeiden seuranta on tärkeää päivittäin. Jos sinulle herää huoli sikiön liikkeistä, tee kotona liikelaskentaa. Kiireellisissä tapauksissa tulee olla yhteydessä suoraan äitiyspoliklinikalle tai synnytysosastolle.

Jos sinulla on ollut raskauden aikana käytössä ASA-lääkitys tai omega valmiste, ne tulisi lopettaa raskausviikkoon 36 mennessä.

Loppuraskaudesta (raskausviikolla 35-36) tapaat neuvolalääkärin. Lääkäri varmistaa sikiön tarjonnan ja tekee synnytystapa-arvion. Voit myös keskustella alustavasti jo lääkärin kanssa synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä. 

Raskausviikolta 37 alkaen voit alkaa tehdä kotona antenataalilypsyjä eli ennen synnytystä tehtäviä käsin lypsyjä. Ohjeet ja tarvikkeet saat neuvolakäynnin yhteydessä. Terveydenhoitaja kertoo sinulle myös vastasyntyneen seulontatutkimuksesta (VasSeu-näyte), joka otetaan vauvasta 2–5 vrk:n iässä vanhempien suostumuksella. 

Terveydenhoitaja ohjaa sinulle, kuinka varaat aikaa neuvolaan, kun olet kotiutumassa vauvan kanssa sairaalasta. Ensisynnyttäjille pyritään tarjoamaan kotikäynti sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Jos raskaus ei käynnisty itsestään, odottaja varaa äitiyspoliklinikalle ajan yliaikaisuus kontrolliin raskausviikon 41 jälkeen. Jatkokäynnit äitiyspoliklinikalle suunnitellaan yksilöllisesti.

Mikäli sinulla on perussairauksia ja muita raskauteen liittyviä riskitekijöitä, kontrollit sekä raskauden seuranta lasketun ajan jälkeen toteutuvat äitiyspolikilinikalla yksilöllisesti. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi ikä, ylipaino, verenpainetauti ja raskausdiabetes. Näissä tilanteissa yleensä käynnistystä harkitaan, kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa. 

Mikäli raskautesi on sujunut normaalisti, sinulle suunnitellaan yliaikaisuustarkastus Ekhva:n synnytysvastaanotolle, kun raskaus on kestänyt 12 päivää yli lasketun ajan (raskausviikot 41+5).  

Voit varata ajan käynnille muutamaa päivää aiemmin äitiyspoliklinikan kätilöltä arkisin klo 8–9, puh. 05 352 5260.  Käynnillä sinulta otetaan veri- ja streptokokkinäyte sekä sikiön sydänäänikäyrä. Lääkäri tutkii kohdunsuun tilanteen ja tekee ultraäänitutkimuksen. Tutkimuksen perusteella päätetään, aloitetaanko tällä käynnillä kohdunsuun kypsyttely vai voidaanko vielä odottaa synnytyksen spontaania käynnistymistä muutaman päivän ajan. Raskausviikon 42 jälkeen raskauttasi on hyvä seurata sairaalassa. 

Käynnistystapa riippuu kohdunkaulakanavan kypsyydestä. Suurin osa kypsyttely- ja käynnistystavoista vaativat sairaalassa oloa, joten varaudu jäämään sairaalaan.  

Kun kotiudutte vauvan kanssa sairaalasta, varatkaa ensimmäinen neuvolakäynti soittamalla neuvolan ajanvaraus- ja palvelunumeroon puh. 05 352 7260.

Ensimmäinen käynti on tavallisesti 1-2 viikon kuluttua vauvan syntymästä joko perheen kotona tai neuvolassa. Ensimmäisellä käynnillä synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tarkastaa vastasyntyneen ja mittaa painon. Myös äidin toipumisesta synnytyksestä keskustellaan ja terveydenhoitaja antaa tarvittaessa ohjausta imetykseen sekä vauvan hoitoon liittyen. Saat tietoa myös mahdollisista synnytyksen jälkeisistä haasteista. Saat vauvan lastenneuvolakortin sekä tietoa lastenneuvolakäynneistä. Vauvan kasvun ja kehityksen seuranta siirtyy tämän käynnin jälkeen lastenneuvolaan. Synnyttänyt äiti on kolmen kuukauden ajan synnytyksestä äitiysneuvolan asiakas.

Synnytyksen jälkitarkastus neuvolassa.

Sinulle varataan aika synnytyksen jälkitarkastukseen 7-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Tarkastuksen voi tehdä joko lääkäri tai siihen koulutuksen saanut terveydenhoitaja. Jälkitarkastuksessa keskustellaan sekä synnytyksen kulusta että sinun palautumisestasi raskauden ja synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksen yhteydessä keskustellaan myös raskauden ehkäisystä, joten on hyvä miettiä toiveesi ehkäisyn suhteen jo valmiiksi.

Jos sinulla on ollut insuliinihoitoinen raskausdiabetes, käyt sokerirasituksessa ennen jälkitarkastusta. Lähete sokerirasitukseen tehdään neuvolasta.

Terveydenhoitaja mittaa sinulta jälkitarkastuksen yhteydessä verenpaineen, hemoglobiinin sekä painon. Käynnillä tarkastetaan myös virtsa tikkutestillä. Lääkäri tai terveydenhoitaja tekee sisätutkimuksen.

 

Joskus kotiutumisen jälkeen voi tulla haasteita imetyksessä. Neuvolasta saat apua ja ohjeita imetyspulmiin, mutta joskus ne eivät riitä ongelman ratkaisuun. Tällöin voit ottaa yhtyettä soittoaikana imetyspoliklinikalle ja sopia henkilökohtaisen ohjausajan. Ajan voi varata 8 viikon sisällä synnytyksestä. Imetyspoliklinikalla käynti on maksutonta. 

Ajanvaraus  

Puh. 040 146 3379 ma-ke ja pe-su klo 16-17, torstaisin klo 15-16 

Ota yhteys synnytyssairaalan päivystykseen (puh. 05 352 5262), jos 

• jälkivuodon vähenemisen jälkeen vuoto muuttuu hyvin runsaaksi ja vaikuttaa yleisvointiisi
• sinulla on alavatsakipua, jälkivuoto muuttuu pahanhajuiseksi tai nousee korkea kuume.

Ota yhteys yhteispäivystykseen (puh. 116 117), jos

• sinulla on rinnassa punoittava, kuumottava ja kipeä alue sekä korkea kuume 
• sinulle tulee pohjekipua tai hankalaa hengenahdistusta.

Lievemmissä oireissa voit olla yhteydessä terveyskeskukseen tai neuvolaan.