Usein kysyttyä hyvinvointialueesta
Mitä haluat tietää Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asioista? Mihin et ole vielä saanut vastausta tai mikä asia askarruttaa sinua? Kysy tai kommentoi!
Laita kysymyksesi oheisen linkin kautta. Voit kysyä myös täysin nimettömästi. Vastaamme kysymykseesi mahdollisimman pian. Saat halutessasi vastauksen sähköpostiisi ja keräämme kysymykset vastauksineen myös tälle sivulle. Sivulta on poistettu sote-uudistukseen liittyvät kysymykset vanhentuneina.
Usein kysytyt kysymykset Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta (UKK)
Hyvinvointialueet
Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin.
Hyvinvointialueen toiminta käsittää hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.
Hyvinvointialueet ovat siis itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen.
Julkisten sote- ja pelastuspalveluiden uusi järjestäjä ja tuottaja on Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Vuoden 2023 alusta lähtien sairaanhoitopiirit tai kunnat eivät ole enää vastanneet sote- ja pelastuspalveluista. Yli 5 000 työntekijän työnantaja vaihtui, mutta suurimmalla osalla työtehtävät, työpiste ja lähiesimies pysyivät samoina.
Palveluiden taso säilyi nykyisellään järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää myöhemmin palveluverkon kehittämisestä.
Eteläkarjalaisena kuulut Etelä-Karjalan hyvinvointialueeseen, johon kuuluu 9 kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
Ministeriöiden linjaama oikea englanninkielinen käännösmuoto Etelä-Karjalan hyvinvointialueesta on Wellbeing services county of South Karelia.
Suosittelemme käyttämään aina mikäli vaan mahdollista Etelä-Karjalan hyvinvointialue -nimeä kokonaisuudessaan auki kirjoitettuna.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen virallinen nimi ja kirjoitusasu on Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Lyhenne on Ekhva (taivutus: Ekhvan, Ekhvassa). Koska lyhenne on hankalasti lausuttava ja ei avaudu kuulijalle helposti, toivotaan lyhenteen sijasta käytettävän mahdollisimman paljon kokonaista virallista nimeä. Tekstissä ensimmäisen käyttökerran jälkeen virallisen nimen voi korvata hyvinvointialue-sanalla.
Lyhenne Ekhva näkyy myös sähköpostien loppuosassa ([email protected]) ja verkko-osoitteessamme www.ekhva.fi.
Hyvinvointialueen palvelut
Kyllä voit. Sote-uudistuksessa ei muutettu voimassa olevaa valinnanvapausjärjestelmää. Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaan sinulla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta saat palvelun. Voit myös laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti valita, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hakeudut. Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa palvelusetelivaihtoehtoja yksityiselle palveluntuottajalle, voit valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.
Hyvinvointialueen hyvinvointi- ja terveysasemien toimipisteet ovat kaikkien eteläkarjalaisten käytössä riippumatta kotiosoitteesta ja -kunnasta.
Hyvinvointialueen aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätäntävaltaa. Aluevaltuusto tekee siis päätökset palveluverkostosta.
Henkilöstö
Hyvinvointialueella työskentelee hallinto-, toimisto- , huolto- ja tukipalvelutehtävissä n. 630 henkilöä. Loput henkilöstöstä on hoito- ja sosiaalihuollon henkilöstöä, tutkimusta ja hoitoa avustaa henkilöstöä sekä lääkäri- ja pelastushenkilöstöä. Ilmoitetussa henkilöstömäärässä on mukana myös sivutoiminen sopimuspalokuntahenkilöstö.
Henkilöstömäärässä ei ole huomioitu poissaoloja, vaan mukana on myös virka- ja työvapaalla olevat henkilöt ja heidän sijaisensa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on maakuntamme suurin työnantaja. Hyvinvointialueella työskentelee noin 6 000 eri alojen ammattilaista vuoden 2023 alusta. Tässä määrässä on mukana myös sopimuspalokuntahenkilöstö.
Pelastustoimi
Pelastustoimen järjestäminen siirtyi kuntien vastuulta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.
Pelastustoiminnan ja ensihoidon tiivis yhteys ja siitä saatavat hyödyt turvattiin uudistuksessa. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Lisäksi uudistuksessa vahvistettiin pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, kustannusvaikuttavasti ja -tehokkaasti.
Hyvinvointialueiden perustaminen ei suoranaisesti vaikuta pelastustoimen palveluihin. Etelä-Karjalan pelastuslaitos jatkaa toimintaansa rinnakkaisena toimialana sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Sopimuspalokuntien palokuntasopimukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle; muutos ei vaikuta vapaaehtoisten palokuntien toimintaan, ja ne ovat jatkossakin tärkeä osa pelastustoimen järjestelmää. Hätäkeskustoimintaan ei ole tulossa muutoksia, hätäkeskuslaitos jatkaa edelleen valtion virastona.
Aluevaalit, aluevaltuusto ja päätöksenteko
Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua.
Etelä-Karjalassa on valittu vuoden 2022 ja 2025 aluevaaleissa 59 aluevaltuutettua.
Hyvinvointialueen asukkaalla sekä hyvinvointialueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.
Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. Aloite toimitetaan hyvinvointialueen kirjaamoon. Aloitetta käsiteltäessä hyvinvointialueen on varattava aloitteen tekijöiden edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi.
Palvelun käyttäjällä on lisäksi oikeus tehdä aloitteita kyseistä hyvinvointialueen palvelua koskevassa asiassa.
Aluevaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.
Oikeusministeriö ja Oikeusrekisterikeskus valmistelevat uutta verkkopalvelua, jossa on mahdollista tehdä aloitteita hyvinvointialueille kuuluvissa tehtävissä ja palveluissa. Uusi verkkopalvelu otetaan käyttöön vuonna 2023.
Aluevaltuutetut ovat tärkeässä roolissa. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Päätöksiä tehdään koko maakunnan alue ja asukkaiden tarve huomioiden.
Aluevaltuusto päättää muun muassa seuraavista asioista
- hyvinvointialuestrategiasta
- hyvinvointialueen hallintosäännöstä
- hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
- omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
- liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista
- varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista
- sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
- palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista
- takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
- jäsenten valitsemisesta toimielimiin
- taloudellisten etuuksien perusteista
- hyvinvointialueen tilintarkastajien valitsemisesta
- tilivelvollisten nimeämisestä
- hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
- muista aluevaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto on kokoustanut sekä hyvinvointialueen omissa tiloissa että myös Lappeenrannan valtuustosalissa. Kokoukset striimataan verkkoon ja voit seurata niitä Youtube-kanavalta. Kokoukset myös tekstitetään kahden viikon aikana kokouspäivästä.
Aluevaalien tulokset löytyvät vaalit.fistä löytyviltä vaalien tulos- ja tietopalvelun sivuilta. Valitut aluevaltuutetut löytyvät oman linkinsä takaa ja varavaltuutetut Ladattavat tiedostot -linkin takaa.
Tammikuun aluevaalien tuloksista voit lukea myös Etelä-Karjalan aluevaalilautakunnan vaalitulosten tiedotteesta.
Aluevaaleissa valitaan valtuusto hyvinvointialueille. Valtuusto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella. Hyvinvointialuiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen. Edustajasi päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueella tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta. Hyvinvointialueella on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Hyvinvointialueen palvelut liittyvät ensiparkaisusta elämämme viimeisiin vaiheisiin. Hyvinvointialueen tehtäviä ovat
- perusterveydenhuolto
- erikoissairaanhoito
- sosiaalihuolto
- lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- työikäisten palvelut
- ikääntyneiden palvelut
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- vammaispalvelut
- oppilas- ja opiskelijahuolto
- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- pelastustoimi
Äänestämällä aluevaaleissa päätät samalla kuka päättää terveydenhoidostasi. Sinä päätät, kuka oman hyvinvointialueesi aluevaltuustossa on. Aluevaltuusto puolestaan päättää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 eteenpäin.
Seuraava aluevaalien vaalipäivä on 13.4.2025 ja ne järjestetään kuntavaalien yhteydessä.
Aluevaalien vaalipiirinä on aina hyvinvointialue. Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Eteläkarjalaisena voit äänestää siis ihan kaikista Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaaliehdokkaista sitä henkilöä, joka sinusta parhaiten pystyy päättämään hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttämään hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa.
Oikeusministeriö ylläpitää vaalit.fi-verkkopalvelua, josta näet kaikki vaaleihin liittyvät viralliset asiat. Voit etsiä sieltä myös oman kuntasi ennakkoäänestyspaikat.
Sidosryhmät
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella järjestöt ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita, jotka vahvistavat alueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä, täydentävät julkisia palveluita ja ovat osana palvelukokonaisuutta. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvinvointialueelle tärkeää asukkaiden kokonaisvaltaisten tarpeiden huomioimiseksi palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Etelä-Karjalan aluevaltuusto hyväksyi 14.12.2022 hyvinvointialueen strategian. Strategian kärjet ovat henkilöstöön panostaminen, palveluiden porrastus ja prosessit ja sujuvuus. Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa on paljon yhteistyötä tehtävissä järjestöjen kanssa. Myös palveluprosessien kehittämisessä järjestöjen kanssa halutaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Nämä asiat konkretisoituvat, kun alamme työstämään Soten palvelustrategiaa vahvasti esteenpäin heti vuoden 2023 alussa ja tähän työhön myös järjestöt halutaan mukaan.
Järjestöjen kanssa halutaan tiivistää yhteistyötä niin, että vuoropuhelu on säännöllistä ja voidaan yhdessä hyödyntää toisiamme sen hahmottamisessa, miten ihmiset alueellamme voivat ja tarvitsevat. Toiveenamme on, että järjestöt myös itse kertovat aktiivisesti, miten haluavat olla mukana ja miten yhteistyötä voidaan parantaa.
Järjestöyhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta voi lukea lisää https://www.ekhva.fi/eksote/tietoa-meista/yhteistyo-ja-hankinnat/jarjestoyhteistyo/
Hyvinvointialue voi hankkia asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos palvelujen hankkiminen olisi tarpeen lakisääteisten yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Jo aiemmin tehtyä yhteistyötä jatketaan hyvinvoinvointialueella.
Kunnat ja hyvinvointialue tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi kaikkien eteläkarjalaisten; lasten, nuorten, aikuisten ja iäkkäiden; hyvinvointia voidaan tukea saumattomasti heidän arjessaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin myös kuntien tehtävä, vaikka osa vastuusta siirtyy hyvinvointialueelle. Kunnat järjestävät jatkossakin esimerkiksi päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.