Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) valituksen. Päätös vahvistaa aiemman hallinto-oikeuden ratkaisun, jonka mukaan hyvinvointialueen taloussuunnitelman on täytettävä lain vaatimus alijäämien kattamisesta määräajassa. Näin ollen Ekhvan talousarvio vuodelle 2025 ja taloussuunnitelma tuleville vuosille ei ole lainvoimainen. Ennakkopäätöksen perusteella myös vuoden 2026 talousarvio on lainvastainen.
KHO:n mukaan hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta poiketa laissa säädetystä alijäämän kattamisajasta.
-KHO:n ratkaisu on kova ennakkopäätös kaikille hyvinvointialueille. Päätös ei ota kantaa siihen, että määräajan noudattaminen alijäämien kattamisessa vaarantaisi asukkaiden perusoikeudelliset palvelut laajasti, Ekhvan aluehallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen kommentoi.
KHO ei ottanut päätöksessään kantaa siihen, onko hyvinvointialueiden saama valtion rahoitus riittävä tai jakautuuko se oikein. Ratkaisu perustuu siihen lähtöoletukseen, että palveluiden rahoitusta ja saatavuutta turvataan lainsäädäntöön sisältyvien mekanismien kautta, kuten lisärahoitusmenettelyllä, arviointimenettelyllä ja mahdollisilla lainsäädäntömuutoksilla.
-Joudumme vielä selvittämään, mitä KHO:n päätös käytännössä edellyttää sekä aiempien että tämän vuoden talousarvion osalta. Asiaa käsitellään syksyn ensimmäisissä aluehallituksen ja -valtuuston kokouksissa. Koska olemme jo saaneet valtioneuvoston päätöksen, ettemme saa lisäaikaa alijäämiemme kattamiseen, on asiassa etsittävä ratkaisu muualta, Ekhvan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo.
Ekhva on pattitilanteessa, kun lisärahoitusta tai -aikaa ei ole herunut pyynnöistä huolimatta.
– Emme viime vuonna tai aiemmin tänä vuonna saaneet lisärahoitusta, vaikka käynnissä olevien sopeutustoimien arvioitiin lisärahoitusryhmässäkin olevan täysimääräisiä, joten tässä tulee eteen uudestaan arvioida lisärahoituksen hakeminen KHO:n määrittämästä näkökulmasta. Se olisi ainoa tapa kyetä täyttämään KHO:n vaatimukset lainmukaisesta toiminnasta, mutta vaatisi täyskäännöstä tähän mennessä käytetyille lisärahoituksen myöntämisen periaatteille, Leskinen toteaa.
Syksyllä alkavassa arviointimenettelyssä arvioidaan mahdollisia lisäsopeutuksia tuleville vuosille ja arvioidaan myös tarvittavaa lisäaikaa alijäämien kattamiselle, mutta siinäkään ei arvioida rahoituksen tasoa tai sen oikeellisuutta.
– Sopeuttamistoimin, jo tehtyjen toimenpiteiden mittaluokka ja kansalaisten perustuslailla turvatuista palveluista huolehtiminen huomioon ottaen, tilannetta ei saada hyvinvointialuelain 115 mukaiselle tasolle ilman lisärahoitusta. Leskinen toteaa.
Asiasta valitti oikeuteen yksityishenkilö.
Lisätietoja:
Sally Leskinen, hyvinvointialuejohtaja, [email protected] p. 0400 497 418
